Sosiaaliliberalismi

Osa artikkelisarjaa
Sosiaaliliberalismi
Käsitteet Ammattiliitto Egalitarismi Fair Deal Internationalismi Hyvinvointivaltio Kansalaisoikeudet Keynesiläinen taloustiede Kolmas tie Klassinen taloustiede Kulttuuriliberalismi New Deal Osuuspankki Oikeudenmukaisuusteoria Progressivismi Progressiivinen vero Tasa-arvo Samaa sukupuolta olevien avioliitto Sekatalous Solidaarisuus Sosiaalidemokratia Sosiaalinen markkinatalous Suhdannevaihtelu Talousliberalismi Työväenliike Utilitarismi Valtiososialismi Vapaakauppa
Filosofit Arnold Brentano Bentham Beveridge Bobbio Bosanquet Carlyle Clark Dewey Dickens Durkheim Dworkin Fouillée Hill Green Hobhouse Hobson James Kant Kelsen Keynes Krugman Mill Nussbaum Popper Rawls Sen Spencer
Poliitikot Abzug Addams Atatürk Biden Brandeis Bourgeois Carter B. Clinton H. Clinton Conyers Du Bois Dukakis Friedan Galbraith Gore J. Jackson Johnson King Jr. J. F. Kennedy La Follette Lewis Lloyd George Long McGovern Moore Mossadeq Nader Obama Pelosi Reich Reuther Roh F. D. Roosevelt T. Roosevelt Schlesinger Sontag Steinem Trudeau Truman Vidal Wallace Wilson
Organisaatiot AFL-CIO ACLU AHA DDP FPO NAACP SDP (Saksa) STCC Työväenpuolue Uudet demokraatit Yhdysvaltain demokraattinen puolue
Katso myös Poliittinen keskusta Progressiivisuuden kausi Keskusta-vasemmisto Kristillisdemokratia Sosiaalidemokratia
n k m

Osa artikkelisarjaa
Liberalismi
Historia Valistus
Suuntaukset Anarkistinen Arvo Feministinen Kansallinen Klassinen Konservatiivinen Kolmas tie Libertarismi Minarkismi Objektivismi Oikeistolainen Panarkismi Radikalismi Radikaali keskusta Vasemmistolainen Vihreä Sosiaalinen Uusi Uskonnollinen Juutalainen
Käsitteet Avoin yhteiskunta Demokratia Kansalaisoikeudet Kansan suvereniteetti Kirkon ja valtion ero Laissez-faire Mahdollisuuksien tasa-arvo Sukupuoli Laki Markkinatalous Nonaggressio Näkymätön käsi Sekularismi Spontaani järjestys Talous Vapaus Kauppa Lehdistö Markkinat Sananvapaus Uskonto Yhteiskuntasopimus Yksityisomaisuus Yövartijavaltio
Filosofit Arnold Aron Badawi Bastiat Bard Berlin Bremer Burke Čapek Cassirer Collingwood Condorcet Constant Croce Chydenius Emerson Forsskål Friedman Geijer Guizot Hayek Hobhouse Humboldt Kant Keynes Locke Martineau Mill Milton Mises Montesquieu Norberg Nordström Nozick Ortega Paine Priestley Popper Rand Rawls Ricardo Say Sen Smith Spencer Spinoza Staël Tingsten Tocqueville Turgot Voltaire Weber Wollstonecraft
Poliitikot Acton Ahlmark Artigas Broglie Cavour Cobden Deák Ekman Gladstone Havel Jefferson Jenkins Juárez Kennedy King Kossuth Lamartine Levski Lincoln Lloyd George Macaulay Madison Mazzini Mechelin Miljukov Mommsen Ohlin Pearson Rathenau Roosevelt Sarmiento Staaff Ståhlberg Venizélos
Järjestöt ja puolueet ALDE EDP CALD IHEU ILFRY Liberaali internationaali LYMEC Uudistuva Eurooppa -ryhmä Kansallinen Kokoomus RKP
Lisää aiheesta Antiautoritarismi Antifasismi Antikommunismi Egalitarismi Empirismi Humanismi Individualismi Anarkistinen Kapitalismi Piraattiliike Poliittinen keskusta Prakseologia Progressivismi Taloudellinen vapaus Utilitarismi
n k m

Sosiaaliliberalismi on klassisesta liberalismista 1800-luvun lopulla kehittynyt aate, jossa otettiin mukaan hyvinvointivaltiolle kuuluvia tehtäviä. Sosiaaliliberalistisen moraalin mukaan yhteiskunnalla ei ole oikeutta moralisoida kansalaisiaan, mutta yhteiskunnan tehtäviin kuuluu mahdollisuuksien tasa-arvon turvaaminen kaikille kansalaisilleen. Sosiaaliliberalismi kehittyi klassisesta liberalismista, kun teollisuusyhteiskunnassa alkoi esiintyä sosiaalisia ongelmia, kuten köyhyyttä ja työttömyyttä ja valtiolla nähtiin rooli ongelmien korjaamisessa.

Sosiaaliliberaalit puolueet ovat yleensä keskustalaisia ja keskusta-vasemmistolaisia. Suomen Keskusta ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue^[1] määrittelevät ideologiansa sosiaaliliberalismiksi. Myös Vihreän liiton entinen puheenjohtaja Ville Niinistö^[2] ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen^[3] kuvaavat puolueitaan sosiaaliliberaaleiksi. Jopa ennen hyvin konservatiivinen Kansallinen Kokoomus on liukunut merkittävästi sosiaaliliberalismin suuntaan.^[4] Suurissa liberaaleissa demokratioissa kuten Yhdysvalloissa ja Japanissa on suuria sosiaaliliberaaleja puolueita, kuten Yhdysvaltain demokraattinen puolue sekä Japanin demokraattinen puolue. Jotkut sosiaaliliberaalit puolueet ovat omaksuneet populistisia piirteitä kuten Viron keskustapuolue.

Sosiaaliliberalismista on, erotuksena edeltävästä klassisesta liberalismista, käytetty myös termiä uusi liberalismi, mutta sitä ei pidä sekoittaa termiin uusliberalismi, joka tarkoittaa klassisen liberalismin nykysovelluksia.

1. ↑ Mera tillsammans 2019 sfp.fi.
2. ↑ Ville Niinistö Vihreät – De Gröna. 30.3.2015. Viitattu 28.10.2017.
3. ↑ Ei luokkapuolue, eikä etujärjestö vaan arvopuolue – Jutta Urpilainen:… archive.is. 22.12.2014. Arkistoitu 22.12.2014. Viitattu 28.10.2017.
4. ↑ [http://www.ennenjanyt.net/4-01/smolander.htm#N_16_ Integratiivinen nationalismi – porvarillisen Suomen hyvinvointi-ideologia toisen maailmansodan jälkeen?] Ennen ja nyt. 1.1.2001. Viitattu 26.6.2018.