Sosialismi

Osa artikkelisarjaa
Sosialismi
Historia Valistus Ranskan suuri vallankumous Euroopan hullu vuosi
Pääsuuntaukset Reformismi Demokraattinen sosialismi Kommunismi Marxilaisuus Sosiaalidemokratia Syndikalismi
Alasuuntaukset Afrikkalainen Agraarisosialismi Anarkososialismi Anarkismi Arabi Autonominen Blanquismi Ekososialismi Deleonismi Kiinalainen Kristillinen Islamilainen Markkinat Vasemmistolainen Valtio Utopistinen
Käsitteet Ammattiliitto Egalitarismi Jakamistalous Kansallistaminen Kansainvälisyys Kollektivismi Kommuuni Luokkataistelu Mutualismi Osallisuustalous Osuustoiminta Reaalisosialismi Solidaarisuus Sosialistinen markkinatalous Suunnitelmatalous Talousdemokratia Työpaikkademokratia Työväenliike Työläisneuvosto
Henkilöt Ali Allende Attlee Babeuf Bakunin Barone Bernstein Blanc Blum Bookchin Cabet Chomsky Corbyn Craxi Debs Dewey Douglas Du Bois Einstein Engels Erlander Fourier Gerhardsen Goldman Herzen Ho Hoxha Jaurès Kastoriádis Kautsky Keller Kreisky Kropotkin Lavrov Lassalle Lenin Luxemburg Mahno Mao Malatesta Markievicz Marx Mitterrand Morris Mouffe Nagy Nasser Neurath Orwell Owen Pannekoek Pertini Plehanov Polanyi Proudhon Russell Saint-Simon Suslov E. Thompson W. Thompson Trotski West Zinn Žižek Äiti Jones
Organisaatiot Euroopan vasemmistopuolue Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue DNML Kansainvälinen työväenliitto IUSY Progressiivinen allianssi Sosialistinen internationaali Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Toinen internationaali Vasemmistoliitto Luettelo sosialistista puolueista
Lisää aiheesta Anarkismi Marxilainen filosofia Progressivismi Talousjärjestelmä Talouslaskennan ongelma Vasemmistolibertarismi
n k m

Sosialismi on vasemmistolainen poliittinen aatesuunta, jossa pyritään työläisten aseman parantamiseen, ja jossa suositaan tuotantovälineiden yhteisomistusta.^[1]

Sosialismi syntyi Euroopassa teollisen vallankumouksen aikana 1800-luvulla vastareaktiona varallisuuserojen kasvulle ja tehdastyötä tekevien ihmisten heikentyneelle asemalle. Sosialismin monimuotoisuuden vuoksi sille ei ole yksiselitteistä määritelmää. Sosialistit yleensä suhtautuvat ihmisten väliseen kilpailuun ja häikäilemättömään oman edun tavoitteluun kielteisesti. Siksi ihmisten välinen tasa-arvo, jota sosialistit pitävät yleensä tärkeänä, saavutetaan sosialistien mielestä yhteisomistuksella, yhteistyöllä ja tasaisella tulonjaolla. Sosialismi on kollektivistista eli siinä korostetaan yhteisöä yksilön sijasta.

Tunnetuimman sosialistisen oppirakennelman esittivät Karl Marx ja Friedrich Engels. Kapitalistista tuotantotapaa seuraavaan sosialistiseen tuotantotapaan kuului tuotantovälineiden siirtäminen yhteisomistukseen, minkä jälkeen tuotantoelämää ohjattaisiin suunnitelmatalouden eikä markkinoiden pohjalta.

Kaikki nykyajan sosialistiset liikkeet eivät enää tavoittele yhteisomistusta. Sen sijaan ne pyrkivät tuomaan markkinatalouteen enemmän julkista sääntelyä. Omaisuuden uudelleenjaon kautta aikaansaatava varallisuuden tasaisempi jakautuminen on samoin tärkeä tavoite. Talouden julkinen säätely voi sosialistissa opeissa toteutua valtion keskusjohtoisella sääntelyllä (kuten reaalisosialismissa), ruohojuuritason demokratialla (kuten anarkismissa ja anarkosyndikalismissa) tai edustuksellisen demokratian avulla (kuten demokraattisessa sosialismissa).

1. ↑ sosialismi (Historia) Tieteen termipankki. Viitattu 28.5.2024.