Sotanorsu

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Sotanorsu oli merkittävä muttei laajalle levinnyt asejärjestelmä antiikin sodankäynnissä. Norsuja käytettiin pääasiallisesti rynnäköissä, joissa ne talloivat ja mursivat syöksyhampaillaan sekä ruumiillaan vastapuolen rintamaa. Luultavasti sotanorsuja käytettiin ensimmäistä kertaa Intiassa, missä norsuosastot toimivat yhtenä Intian armeijan neljästä klassisesta osastosta.

Hellenistisen Kreikan diadokit käyttivät norsuja torjumaan ratsuväen hyökkäyksiä. Sotanorsujen kuuluisimmat käyttäjät Välimeren alueella olivat kuningas Pyrrhos ja karthagolainen sotapäällikkö Hannibal. Välimeren armeijoiden taktiikan kehittyminen vähensi norsujen taistelukäyttöä samaan aikaan, kun niiden saatavuus heikkeni. Intiassa tykin käyttöönotto lopetti norsujen sotilaallisen käytön muuna kuin työjuhtana raivaus- ja kuljetustehtävissä. On yleisesti uskottu, että kaikki sotanorsut olivat uroksia niiden aggressiivisemman luonteen vuoksi, mutta tämä on todettu paikkansapitämättömäksi. Sen sijaan uroksia käytettiin taistelussa, koska naaras olisi pelästynyt urosta kohdatessaan sen taistelussa. Naaraita käytettiin lähinnä logistiikassa.^[1]

1. ↑ John M. Kistler, War Elephants (Westport, CT: Praeger, 2006), xi.