Sukupuutto

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka hävinnyt laji (EX, Extinct).

Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten[1]. Sukupuuttoon kuolleella lajilla ei ole yhtään elossa olevaa yksilöä tai yksilön tuottavaa munaa, itiötä tai siementä. Funktionaalisella sukupuutolla tarkoitetaan tilannetta, jossa laji, populaatio tai muu taksoni on niin harvinainen, ettei se pysty toteuttamaan ekologista tehtäväänsä tai lisääntymään luonnossa[2].

Populaarikulttuurissa sukupuutto-sanalla viitataan yleensä eliölajin globaaliin sukupuuttoon eli eliölajin häviämiseen koko maapallolta, mutta tieteellisessä kirjallisuudessa, erityisesti populaatioekologiassa sukupuutolla tarkoitetaan usein alueellista tai paikallista sukupuuttoa eli lajin häviämistä joltakin määritellyltä alueelta, kuten metsälaikulta tai yksittäisestä järvestä tai valuma-alueelta[3]. Laji kuolee globaalisti sukupuuttoon, kun sen kaikki paikalliset populaatiot ja niiden muodostamat metapopulaatiot ovat kuolleet sukupuuttoon.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa arvioidaan lajien globaalia statusta ja sukupuuttoon kuolleille lajeille on oma luokkansa (EX, Extinct)[4]. Kansallisissa uhanalaisuusluokituksissa, kuten Suomen ympäristöministeriön koordinoimassa Punaisessa kirjassa arvioidaan lajien kansallista statusta, jolloin alueellisesti sukupuuttoon kuolleille ja hävinneille lajeille on oma luokkansa (RE, Regionally Extinct). Suomessa tämä suomennetaan "hävinneiksi". IUCN:n sukupuuttoluokitus ei tarvitse tietoa siitä, että viimeinen yksilö olisi kuollut, vaan riittää, että viimeiset yksilöt ovat hävinneet.[5]

Sukupuuttoihin on monia syitä. Lajeja on kuollut sukupuuttoon lähes niin kauan kuin elämää on ollut. Todennäköisesti jopa 99 % maailmassa eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon elämän historian aikana.[6] Tällä hetkellä lajeja kuitenkin kuolee sukupuuttoon huomattavasti tavallista nopeammin johtuen ihmisen suorasta ja epäsuorasta vaikutuksesta.[7]

  1. Tieteen termipankki - sukupuutto Tieteen kansallinen termipankki. Tieteen kansallinen termipankki. Viitattu 24.10.2023.
  2. Ebenman, Bo, Säterberg, Torbjörn, & Sellman, Stefan: Ecologically Effective Population Sizes and Functional Extinction of Species in Ecosystems, s. 45. Cambridge University Press, 2017.
  3. Local Extinction ScienceDirect. Elsevier. Viitattu 25.10.2023.
  4. IUCN Red List of Threatened Species IUCN. Viitattu 24.10.2023.
  5. IUCN:n uhanalaisuusluokat Punaisen kirjan verkkopalvelu. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.10.2023.
  6. Robert Sanders: Has the Earth’s sixth mass extinction already arrived? UC Berkeley. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
  7. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä amnh ei löytynyt

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search