Suomalainen nationalismi

Osa artikkelisarjaa
Nationalismi
Muodostus Eepos Laulu Lippu Kukka Kieli Kirkko Symboli Urheilu Uskonto Valtio
Käsitteet Autonomia Isänmaallisuus Itsemääräämisoikeus Kansakunta Solidaarisuus
Suuntaukset Arabi Bolševismi Etninen Hindut Hyvinvointi Kansallisromantiikka Konservatiivinen Liberaali Liberalismi Musta Populistinen Sikhit Sosialistinen Syndikalistinen Taloudellinen Ultra Valkoinen
Maittain Eurooppa Suomi Venäjä Intia Taiwan Yhdysvallat
Lisää aiheesta Etnosentrismi Globalismi Imperialismi Irredentismi Kommunitarismi Kuviteltu yhteisö Läheisyysperiaate Nativismi Revansismi
n k m

Suomalainen nationalismi syntyi poliittisena ilmiönä 1800-luvulla. Käsitteet Suomi, suomalaiset, Suomen kansa ja suomalainen kansakunta olivat yleistyneet jo 1700-luvulla. Nuori sivistyneistö rakensi 1800-luvulla määrätietoisesti suomalaista kansakuntaa ja valtiota luomalla kansallista filosofiaa, historiankirjoitusta, romaanitaidetta ja runoutta. Fennomaanit halusivat kohottaa suomen kielen sivistys- ja valtakielen asemaan Suomessa.

Kun Suomi oli itsenäistynyt joulukuussa 1917, kansallisuusaate sai uuden funktion yleisisänmaallisuutena. Esille nousi kielikysymys eli aitosuomalaisen liikkeen halu parantaa suomen kielen asemaa ruotsiin nähden itsenäisessä Suomessa. 1930-luvun puolivälissä kansallinen ajattelutapa ja kansallinen asenne oli noussut lävistämään jo koko suomalaisen yhteiskunnan mutta samalla siitä oli tullut sovinnollisempaa kun kielikysymys oli jo ratkennut. 2010-luvulla Suomen eduskuntapuolueista kansallismieliseksi itsensä määrittelee perussuomalaiset.