Suomen kaarti

Suomen kaarti Henkikaartin 3. Suomen Tarkk’ampujapataljoona
Toiminnassa	1829–1905
Valtio	Venäjän keisarikunta
Osa joukkoa	Venäjän keisarillinen kaarti
Koko	pataljoona (400-600 miestä)
Tukikohta	Kaartin kasarmi, Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta
Marssi	Suomi-marssi
Sodat ja taistelut	Puolan marraskuun kansannousu, Turkin sota
Infobox OK

Suomen kaarti eli viralliselta nimeltään Henkikaartin 3. Suomen Tarkk’ampujapataljoona (ruots. Livgardets 3:e finska skarpskyttebataljon; ven. Лейб-гвардии 3-й стрелковый Финский батальон, Leib-gvardii 3-j strelkovyi Finski batalon) oli vuosina 1829–1905 Helsingissä toiminut pataljoonan vahvuinen suomalainen joukko-osasto, joka kuului Venäjän keisarikunnan armeijaan. Sen edeltäjänä oli vuonna 1817 perustettu Suomen opetuspataljoona. Suomen kaarti oli keisarillisen henkikaartin ainoa suomalainen osasto sekä ainoa suomalainen joukko-osasto, joka toimi yhtäjaksoisesti suurimman osan autonomian ajasta. Keisarilliseen kaartiin kuulumisen vuoksi se miellettiin eliittijoukoksi, jolla oli näkyvä asema Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Suomen kaarti osallistui kahdesti sotatoimiin Suomen rajojen ulkopuolella: Puolan kapinan kukistamiseen vuonna 1831 sekä Turkin sotaan Balkanilla vuosina 1877–1878. Kuuluisin sen taisteluista oli Turkin sodan Gornyi Dubnjakin taistelu lokakuussa 1877. Kaarti lähetettiin myös Unkarin kapinan kukistamiseen vuonna 1849 ja Krimin sodan aikana vuosina 1854–1856 turvaamaan Venäjän valtakunnan länsirajaa, mutta näillä retkillä se ei joutunut taisteluihin. Rauhan aikana se pääasiassa vastasi vartiotehtävistä Helsingissä ja osallistui joka kesä Venäjän keisarin henkilökohtaisesti valvomiin kaartin harjoituksiin Krasnoje Selossa Pietarin lähellä.

Venäjän vallan aikana suomalaisten muodostamista joukko-osastoista käytettiin nimitystä finski (”suomalainen”) ja Suomeen sijoitetuista venäläisistä joukoista finljandski (”suomenmaalainen”), mikä aiheuttaa kirjallisuudessa usein sekaannuksia. Suomen kaarti sekoitetaan helposti Henkikaartin suomenmaalaiseen rykmenttiin, jolla ei itse asiassa ollut mitään tekemistä Suomen kanssa. Kyseinen rykmentti sai nimensä siitä, että se koottiin pääosin Inkerinmaalta ja osallistui Suomen valloitukseen vuonna 1808.^[1]

Helsingin Kaartinkaupungin kaupunginosa on saanut nimensä Suomen kaartista, joka toimi koko olemassaolonsa ajan Kaartin kasarmissa Kasarmitorin vierellä.

1. ↑ Ekman 2006, s. 60, 63.