Suomen keskiaikaiset kivikirkot

Suomen keskiaikaiset kivikirkot ovat luonnonkivestä rakennettuja keskiaikaisia kirkkoja, joiden pohjakaava on useimmiten suorakaiteen muotoinen. Rakennusaineena on yleensä ollut graniitti. Suomen vanhimmat kivikirkot on rakennettu Ahvenanmaalle 1200-luvun lopussa. Vanhin niistä on 1275–1285 rakennettu Jomalan kirkko, joka on samalla koko Suomen vanhin kivirakennus.^[1] Manner-Suomessa ryhdyttiin rakentamaan kivikirkkoja 1400-luvun alussa, aluksi Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle.

Varhaiset kivikirkot saivat vaikutteita Gotlannin kirkoista, ja kirkkojen perustyyppi lienee vakiintunut 1300-luvulla. Suorakaiteen muotoisten kirkkojen pohjoissivulla oli sakaristo ja eteläsivulla asehuone. Sisäkattona oli aluksi puinen tynnyriholvi, tiiliholvit yleistyivät vasta 1400-luvulla. Sisätilaltaan kirkot ovat joko yksi-, kaksi tai kolmilaivaisia. Päätykolmiot on muurattu tiilistä ja koristeltu myöhäisgoottilaisin komeroaihein. ^[2]

1. ↑ Hiekkanen 2007, s. 24.
2. ↑ Nurminen 1976, s. 305.