Suomen presidentinvaali

Presidentinvaalien 2018 ennakkoäänestys
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna

Suomen presidentinvaali on suora kansanvaali, jossa valitaan Suomen tasavallan presidentti kuuden vuoden toimikaudeksi.[1] Kuten kunta- ja eduskuntavaaleissa, myös presidentinvaalissa äänioikeus on yleinen, yhtäläinen ja salainen. Vaalipäivä on tammikuun neljäs sunnuntai. Valittu presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan kuukauden (helmikuun, mikäli vaali ratkeaa jo ensimmäisellä kierroksella, muussa tapauksessa maaliskuun) 1. päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen.

Sama henkilö voi toimia tasavallan presidenttinä enintään kaksi peräkkäistä toimikautta.[2] Seuraavan kerran tasavallan presidentti valitaan presidentinvaalissa 2030. Jos presidentti, presidentiksi valittu tai presidenttiehdokas on tullut pysyvästi estyneeksi tai kuollut, uusi presidentinvaali järjestetään mahdollisimman pian.[3]

Päivä, jona presidentinvaali toimitetaan, on virallinen liputuspäivä, samoin päivä, jona tasavallan presidentti astuu virkaansa.

Suomen perustuslain mukaan ehdokkaan voi asettaa joko rekisteröity puolue, jonka listalta on valittu edellisissä eduskuntavaaleissa vähintään yksi kansanedustaja tai valitsijayhdistys, jonka on perustanut vähintään 20 000 äänioikeutettua. Ehdokkaan tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen.[4]

Jos eduskunnan jäsen valitaan tasavallan presidentiksi, hänen kansanedustajan toimensa lakkaa hänen astuessaan presidentin virkaan, ja presidentiksi valittu valtioneuvoston jäsen jättää paikkansa samassa tilanteessa. Samalla tavoin katsotaan presidentiksi valittu valtion virassa oleva henkilö eronneeksi virastaan.[5]

Jos ehdokkaita asetetaan vain yksi, tämä tulee valituksi ilman vaalia. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa eli kierroksella yli puolta hyväksytyistä äänistä, järjestetään toinen vaali kahden viikon päästä. Toisessa vaalissa ehdokkaina on ensimmäisessä vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Eniten ääniä saaneesta tulee seuraava tasavallan presidentti.[2] Toisen kierroksen äänestyslipun on oltava väriltään eri kuin ensimmäisellä kierroksella. Mikäli tässä vaiheessa äänet ovat vielä tasan, vaalin voittaja arvotaan. Arvontaan ei ole toistaiseksi tarvinnut turvautua kertaakaan; vuosina 1931 ja 1956 valinta on tapahtunut niukimmalla mahdollisella äänten enemmistöllä.[6]

Kirjoittamattomana sääntönä oli 1980-luvulle saakka se, että hallitus erosi aina presidentinvaalin yhteydessä, vaikka lainsäädäntö ei tätä edellyttänytkään. Näin meneteltiin siksi, että presidentti voisi käyttää valtaoikeuksiaan tehokkaasti ja luoda hallituspolitiikalle tahtonsa mukaisen perustan. Presidentin valtaoikeuksien kaventamisen myötä presidentinvaaleilla ei ole enää ollut vaikutusta hallitusten toimikausiin.[7]

Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan Suomen pääministerin paikalta: P. E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti, J. K. Paasikivi, Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto. Eduskunnan puhemiehenä ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet K. J. Ståhlberg, Lauri Kristian Relander, Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja Sauli Niinistö. Suomen Pankin johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi Gustaf Mannerheim ja Martti Ahtisaari. Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet valtiopäivillä eli edustajana säätyvaltiopäivillä tai eduskunnassa jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). Vuoden 1994 vaali muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.

  1. Suomen perustuslaki (731/1999) 54 § www.finlex.fi. Arkistoitu 18.1.2024. Viitattu 31.3.2020.
  2. a b Presidentinvaali (Arkistoitu – Internet Archive) Vaalit, Vaalit.fi (Oikeusministeriö)
  3. Vaalilaki (714/1998) 127 § www.finlex.fi. Arkistoitu 1.12.2021. Viitattu 31.3.2020.
  4. Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex
  5. Jaakko Nousiainen: Suomen poliittinen järjestelmä (10. painos), s. 198–199. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1998.
  6. Lauri Sivonen: Presidentin tekemiset, s. 11–12. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.
  7. Sivonen 1982, s. 62.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search