Suomen puolustusvoimat

Puolustusvoimat
Toiminnassa	25. tammikuuta 1918 alkaen
Valtio	Suomi
Rooli	asevoimat
Koko	12 000 ammattisotilasta ja siviiliä 22 000 koulutettua varusmiestä vuosittain 280 000 sotilasta (sodan ajan vahvuus) 870 000 reserviläistä[1]
Marssi	Porilaisten marssi
Sodat ja taistelut	Suomen sisällissota talvisota jatkosota Lapin sota
Vuosipäivät	4. kesäkuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja	kenraali Janne Jaakkola
Infobox OK

Puolustusvoimat (ruots. Försvarsmakten) on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Uutena tehtävänä puolustusvoimille säädettiin kesäkuussa 2017 kansainvälisen sotilaallisen avun antaminen.^[2]

Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti^[3] Alexander Stubb. Puolustusvoimain komentajana on toiminut huhtikuusta 2024 alkaen kenraali Janne Jaakkola.^[4]

Puolustusvoimat jakautuu kolmeen puolustushaaraan: maavoimiin, ilmavoimiin ja merivoimiin, jotka toimivat pääesikunnan alaisuudessa. Puolustushaarat jakautuvat edelleen joukko-osastoihin, varuskuntiin, sotilaslaitoksiin ja muihin hallintoyksiköihin, joita voi toimia myös suoraan pääesikunnan alaisuudessa. Hallinnollisesti puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen.^[2]

Sisäministeriön alainen Rajavartiolaitos ei kuulu puolustusvoimiin, mutta sen henkilöstö ja materiaali voidaan erillisellä päätöksellä liittää puolustusvoimiin poikkeusoloissa, esimerkiksi sotilaallisen konfliktin uhatessa.^[5]

Puolustusvoimat ylläpitää kaikissa oloissa sotilaallista valmiutta ja kehittää sitä. Normaalioloissa puolustusvoimien keskeisimpänä tehtävänä on suorituskykyjen kehittäminen ja ylläpito, mikä käsittää asejärjestelmien ja muiden suorituskykyjen suunnittelun, hankinnan, ylläpidon ja poiston sekä näitä käyttävien joukkojen tuottamisen^{[6](s. 57 ja luku C.1.2)}. Ilmavoimien ja merivoimien keskeisimpänä tehtävänä on myös rauhan aikana aluevalvonta ja mahdollisten alueloukkausten torjunta.^[7][8]

Puolustusvoimat perustuu Suomessa kaaderijärjestelmään, jossa vain osa sotilashenkilöstöstä on palkattua kantahenkilökuntaa ja suurimman osan sodanajan kokoonpanosta muodostavat reserviläiset. Joukkotuotannossa koulutetuista sodanajan joukoista valtaosa, 96 prosenttia, koostuu asevelvollisista reserviläisistä.^[9] Rauhanaikana palkattuna kotimaan tehtävissä puolustusvoimilla on noin 12 000 henkeä, josta noin kolmasosa on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita.^[10] Varusmiehiä puolustusvoimat kouluttaa vuosittain 22 000.^[11]

Nykyinen sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta.^[12] Nämä jakautuvat periaatteellisesti valmiusjoukkoihin ja täydennysjoukkoihin. Valmiusjoukkoja ovat valmiusosastot ja -yksiköt, joissa palvelee kantahenkilökuntaa ja varusmiehiä, sekä välittömän valmiuden joukot, jotka koostuvat pääosin reserviläisistä. Täydennysjoukkoja ovat operatiiviset joukot, alueelliset joukot ja paikallisjoukot. Sipilän hallitus nosti sodan ajan vahvuutta 50 000 sotilaalla nykyiseen yhdistämällä sodan ajan vahvuuteen sodan ajan perustamisorganisaation ja lisäämällä vahvuuteen riittävän koulutuksen saaneita varusmiehiä.^[13]

Puolustusvoimien kehittäminen perustuu ensi sijassa lähialueilla olevan sotilaallisen kapasiteetin arviointiin, siitä johdettuihin sotilaallisiin uhkakuviin ja mahdollisiin muihin sotilaallisiin uhkiin.^lähde?

Vuonna 2018 puolustusvoimien toimintamenot olivat yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Puolustusmateriaalihankintoihin vuonna 2018 käytettäväksi tarkoitettu määräraha ja valtuudet olivat yhteensä noin 478 miljoonaa euroa. Yhteensä toimintamenoihin ja puolustusmateriaalihankintoihin käytettävä raha vastasi noin 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Vuosien 2018–2027 puolustusmateriaalihankintoihin varattiin 2,3 miljardia euroa.^[14] Vuonna 2022 puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta on noin 1,96 prosenttia kun se edellisenä vuotena oli 1,85 prosenttia.^[15] Huhtikuussa 2022 kerrottiin budjetin kasvattamisesta kolmivuotisessa suunnitelmassa, joka alkaa vuodesta 2023.^[16] Naton käyttämän laskentatavan mukaan puolustukseen käytettävällä budjetilla on suurempi osuus kansantuotteesta kuin Suomessa käytetyn laskentatavan mukaan (0,34 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2016), jolloin käytetty budjetti on lähempänä Naton kahden prosentin tavoitetta.^[17]

Puolustusvoimista käytetään epämuodollisesti myös nimeä Suomen armeija (lyhenne SA^[18]) ja yleisnimitystä armeija tai sotaväki.^[19][20]

1. ↑ Reservissä Intti.fi. Puolustusvoimat. Viitattu 8.3.2022.
2. ↑ ^{a b} Laki puolustusvoimista 551/2007 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 28.7.2020. Viitattu 12.12.2017.
3. ↑ Suomen perustuslaki 731/1999 1999. finlex.fi. Arkistoitu 30.4.2019. Viitattu 9.10.2022.
4. ↑ Ylennyksiä kenraalikunnassa Puolustusvoimat. Viitattu 1.4.2024.
5. ↑ Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta 577/2005 2005. finlex.fi. Viitattu 9.10.2022.
6. ↑ Kenttäohjesääntö: Yleinen osa: Puolustusjärjestelmän toiminnan perusteet. Puolustusvoimat 2008. ISBN 978-951-25-1744-2
7. ↑ Jantunen, O (2015) Valvontaa pinnalla ja pinnan alla. Kylkirauta 3/2015. Viitattu 10.4.2016. (PDF)
8. ↑ Heikkinen, A. (2015) Ilmavoimilla jatkuva valmius turvata Suomen ilmatila. Kylkirauta 3/2015. Viitattu 10.4.2016. (PDF)
9. ↑ Olli Envall: Yleinen asevelvollisuus ja joukkotuotanto puolustusvoimien suorituskykyjen perustana. teoksessa Risto Sinkko (toim.): Maavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta. Suomen Sotilassosiologinen Seura, 2015. ISBN 978-952-68363-1-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2016).
10. ↑ Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 1.1.2015. Pääesikunnan henkilöstöosasto. Viitattu 19.4.2015.
11. ↑ Tietoa meistä Puolustusvoimat. Viitattu 8.3.2022.
12. ↑ Finland to raise wartime strength to 280,000 troops helsinkitimes.fi. 17.2.2017. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
13. ↑ ”4.3 Puolustusjärjestelmän käytön ja ylläpidon painopisteet”, Valtioneuvoston puolustusselonteko, s. 20. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2017. ISBN 978-952-287-370-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.12.2017).
14. ↑ Valtion talousarvioesitykset budjetti.vm.fi. Viitattu 13.12.2017.
15. ↑ TAE_2022_BKT-osuus_27.9.2021 (PDF) defmin.fi. Viitattu 11.5.2022.
16. ↑ Government boosts defence spending in new budget deal yle.fi. 5.4.2022. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
17. ↑ The Effects of Finland's Possible Nato Membership: An Assessment (PDF) um.fi. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
18. ↑ Lyhenneluettelo: S Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 8.3.2022.
19. ↑ Kielen valintamyymälässä Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.10.2022.
20. ↑ Esimerkkejä käytöistä valtamediassa:
    • Armeija varautuu hybridisotaan: Varusmiehiä houkutellaan uusiin valmiusjoukkoihin (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat 25.6.2016. Viitattu 10.4.2016
    • Sotaväki valmistautuu uuteen asentoon (Arkistoitu – Internet Archive). Hämeen Sanomat 16.9.2005. Viitattu 10.5.2016