Sveitsi

Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Muita Sveitsi-sanan merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Sveitsin valaliitto
Schweizerische Eidgenossenschaft (saksaksi)
Confédération suisse (ranskaksi)
Confederazione svizzera (italiaksi)
Confederaziun svizra (retoromaaniksi)
Sveitsin lippu Sveitsin vaakuna

Valtiomuoto valtioliitto
Liittoneuvosto Viola Amherd (liittopresidentti vuonna 2024)
Karin Keller-Sutter (varaliittopresidentti vuonna 2024)
Guy Parmelin
Ignazio Cassis
Albert Rösti
Élisabeth Baume-Schneider
Beat Jans
Pääkaupunki Ei virallista pääkaupunkia (de jure)
Bern (134 591 as.) (de facto)[1]
46°57′N, 7°27′E
Muita kaupunkeja Zürich (420 217 as.)
Geneve (203 951 as.)
Basel (173 232 as.)[1]
Pinta-ala
– yhteensä 41 290 km² [2] (sijalla 135)
– josta sisävesiä 4,3 % [3]
Väkiluku (2019) 8 606 033 (vakinaiset asukkaat) [1] (sijalla 92)
– väestötiheys 208 as. / km² [1][2]
– väestönkasvu 0,7 % [4] (2019)
Viralliset kielet saksa
ranska
italia
(retoromaani[5])
Valuutta Sveitsin frangi (Sfr) (CHF)
BKT (2021)
– yhteensä 813 mrd. USD [6]  (sijalla 20)
– per asukas 93 720 USD
HDI (2019) 0,955 [7] (sijalla 2)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 0,7 % [8]
– teollisuus 25,8 % [8]
– palvelut 73,5 % [8]
Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2
Itsenäisyys
Ewiger Bund:
Tunnustettu:
Valtioliitto:

1. elokuuta 1291
24. lokakuuta 1648
1848
Lyhenne CH
– ajoneuvot: CH
– lentokoneet: HB
Kansainvälinen
suuntanumero
+41
Tunnuslause Epävirallinen:
Unus pro omnibus, omnes pro uno (suom. Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta)
Valaliiton perustuslain alkulause:
Im Namen Gottes des Allmächtigen! (suom. Kaikkivaltiaan Jumalan nimeen!)[9]
Kansallislaulu Schweizerpsalm

Sveitsi (saks. Schweiz, ransk. Suisse, ital. Svizzera, retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lat. Confoederatio Helvetica, lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.

Sveitsi on liittovaltio, joka koostuu 26 kantonista. Sen naapurimaat ovat pohjoisessa Saksa, etelässä Italia, idässä Itävalta ja Liechtenstein sekä lännessä Ranska. Sveitsillä ei virallisesti ole pääkaupunkia, mutta Bern, joka on maan viidenneksi suurin kaupunki, toimii de facto pääkaupunkina.[10] Suurin kaupunki väkiluvultaan on Zürich, jossa asuu noin 400 000 ihmistä.

Sveitsi on sisämaavaltio, joka jakautuu maantieteellisesti kolmeen alueeseen: Alppeihin, Sveitsin Mittellandiin ja Juravuoristoon. Sveitsin pinta-ala on 41 290 neliökilometriä. Sveitsissä on 8,6 miljoonaa asukasta. Väestö on pääosin keskittynyt Mittellandin alueelle, jossa myös suurimmat kaupungit sijaitsevat. Niihin kuuluu kaksi maailmankaupunkia, Zürich ja Geneve.

Sveitsin valaliitolla on pitkä historia puolueettomana valtiona. Se ei ole osallistunut sotiin vuoden 1815 jälkeen ja liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin vasta vuonna 2002. Sveitsissä sijaitsee paljon kansainvälisiä järjestöjä, kuten YK:n toiseksi suurin toimipiste, Kansainvälinen järjestelypankki, Punainen risti, Maailman kauppajärjestö, Kansainvälinen työjärjestö ja urheilujärjestöjä, kuten Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA, Kansainvälinen Jääkiekkoliitto IIHF ja Kansainvälinen olympiakomitea. Euroopan tasolla maa oli yksi Euroopan vapaakauppajärjestön perustajista ja kuuluu Schengen-alueeseen, vaikka se ei olekaan liittynyt Euroopan unioniin.

Sveitsi on yksi maailman vauraimmista maista. Sen bruttokansantuote asukasta kohden on niin ikään maailman huippua, noin 96 000 dollaria vuonna 2022. Keskimääräinen vauraus henkeä kohden on Sveitsissä selvästi maailman suurin (587 000 dollaria vuonna 2014).[11] Maailman talousfoorumi on valinnut Sveitsin useasti maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi, viimeksi vuonna 2014.[12]

Sveitsi jakautuu kolmeen kieli- ja kulttuurialueeseen: saksankieliseen, ranskankieliseen ja italiankieliseen. Näiden lisäksi muutamassa alppilaaksossa puhutaan retoromaanin kieltä. Siten Sveitsin väestö, toisin kuin useimpien muiden Euroopan maiden väestö, ei muodosta etnisesti tai kielellisesti yhtenäistä kansakuntaa. Yhteinen identiteetti perustuukin yhteiseen historiaan, yhteisiin arvoihin ja Alppeihin liittyvään symboliikkaan.

  1. a b c d Ständige Wohnbevölkerung nach Alter, Kanton, Bezirk und Gemeinde, 2010-2019 (Excel) 27.8.2020. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 30.8.2020. (saksaksi)
  2. a b Arealstatistik Standard – Gemeinden nach 4 Hauptbereichen (Excel) 2014. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik. Viitattu 16.7.2015. (saksaksi)
  3. Bodennutzung und Bodenbedeckung – Daten 2009. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik. Viitattu 16.7.2015. (saksaksi)
  4. Entwicklung der Bevölkerung der Schweiz im Jahr 2019: Definitive Ergebnisse Das Bevölkerungswachstum ist 2019 stabil bei 0,7% geblieben (Sveitsin tilastokeskuksen tiedote 27.8.2020) Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 30.8.2019. (saksaksi)
  5. Perustuslaki, Art. 70 Sprachen
  6. World Economic Outlook Database (Kansainvälisen valuuttarahaston tietokanta) huhtikuu 2022. Washington DC: Kansainvälinen valuuttarahasto. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
  7. Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  8. a b c Produktionskonto nach Wirtschaftssektoren 1995–2016 (Excel) Neuchâtel: Bundesamt für Statistik. Viitattu 2.12.2017. (saksaksi)
  9. Bundesverfassung der Schweizerischen Eidgenossenschaft (Sveitsin valaliiton perustuslaki vuodelta 1999) admin.ch. 18.4.1999. Arkistoitu 25.9.2016. Viitattu 2.12.2017. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
  10. (Translated from French by Thomas Stephens): Why is Bern the capital of Switzerland? SWI swissinfo.ch. Viitattu 20.11.2020. (englanniksi)
  11. Global Wealth Databook 2014 Credit Suisse Group AG. Viitattu 16.7.2015. (englanniksi)
  12. The Global Competitiveness Report 2014–2015 World Economic Forum. Viitattu 16.7.2015. (englanniksi)

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search