Tanak

Osa artikkelisarjaa
Juutalaisuus
Uskonto Jumala Nimet 613 käskyä Halakha Kabbala Košer Messias Nooan liitto Valittu kansa
Tekstit Tanak Toora Nevi’im Ketuvim Talmud Mišna Gemara Midraš Tosefta Targum Zohar
Perinteet Bar mitsva Berit mila Cheder Hevra kaddiša Ješiva Kipa Menora Mezuza Mikve Pidjon haben Rukoukset Šema Israel Amida Kaddiš Minjan Birkat hamazon Havdala Sapatti Šofar Tallit Tefillin Tzedaka Zeved habat
Pyhät paikat Kaupungit Jerusalem Safed Hebron Tiberias Synagoga Jerusalemin temppelit Ilmestysmaja
Historia Abraham Iisak Jaakob Mooses Aaron Daavid Salomo Israelin kuningaskunta Juudan kuningaskunta Babylonin vankeus 1. juutalaissota 2. juutalaissota Haskala Alija Nyky-Israel Arabien–Israelin konflikti
Suuntaukset Ortodoksinen Haredit Hasidismi Moderni Konservatiivinen Reformistinen Karaiitit Rekonstruktionistinen Humanistinen
Muuta Juutalaiset Sionismi Antijudaismi Antisemitismi Pogromit Holokausti Daavidintähti Juutalainen filosofia Juhlapäivät Roš hašana Jom kippur Sukkot Pesah Šavuot Purim Hanukka Kohen Juutalaisuuden kritiikki Posek Rabbi Rebbe
n k m

Heprealainen Raamattu eli Tanak (hepr. ‏תַּנַ״ךְ‎, Tānāḵ) on juutalaisuudessa käytetty Raamatun kaanon. Kristillisestä Raamatusta poiketen se ei sisällä Uutta testamenttia eikä Apokryfisiä kirjoja.^[1] Nimi Tanak on akronyymi heprealaisen Raamatun kolmen osan nimistä (heprealaisista kirjaimista): Toora [תורה], Nevi’im [נביאים], Ketuvim [כתובים] eli ”toora, profeetat ja kirjoitukset”.

Tanakista käytetään toisinaan myös nimitystä Mikra (hepr. ‏מִקְרָא‎, Mīqrāʾ, ’lukeminen’). Juutalaisuus ei käytä sanaa Vanha testamentti, vaan se voi tuntua jopa loukkaavalta. Juutalaista raamatuntulkintaa ohjaavat rabbien opetuksista kootut selitysteokset (midraš) sekä Talmud, joka koostuu Mišnasta ja sitä selittävästä gemarasta.^[1]

1. ↑ ^{a b} Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 19–24