Tappisolu

Tappisolutyyppien (S, M, L) normalisoidut herkkyyskäyrät valon eri aallonpituuksille.
Tappisolun rakenne

Tappisolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia valon aistimiseen erikoistuneita soluja. Silmän valoherkät solut on nimetty sauvasoluiksi ja tappisoluiksi, joista tappisoluilla on värihavainnoissa tärkeä osa.

Tappisoluissa on kussakin yhtä pigmenttiä, jonka mukaan solut ovat herkkiä eri aallonpituusalueille. Värierottelukyky perustuu solujen sisältämien pigmenttien energiatiloihin. Valon absorptio materiaaliin riippuu siitä kuinka hyvin sen fotonien energia vastaa materiaalin energiatilojen välisiä eroja. Pitkäaaltoisen (punaisen) valon fotonien energia on pienempi kuin lyhytaaltoisen (sinisen) valon energia ja siten solun pigmenttien kemiallinen koostumus vaikuttaa siihen, minkä väriselle valolle ne ovat herkkiä. Lyhyelle aallonpituudelle (sinistä lähellä oleville värisävyille) herkkiä tappisoluja on vähiten, keskipitkän alueen soluja 20-kertaisesti ja pitkään aallonpituusalueeseen keskittyneistä soluja noin 40-kertaisesti lyhyeen alueeseen erikoistuneiden solujen määrä.[1]

Tappisolut ovat jakautuneet epäsäännöllisesti koko silmän takaosaan,[2] mutta niitä on eniten foveaksi kutsutussa verkkokalvon keskiosassa.[3] Ihmisen silmässä tappisoluja on 5–6 miljoonaa. Niiden halkaisija on 2–8 mikronia.[2]

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä JY ei löytynyt
  2. a b Näkeminen (Arkistoitu – Internet Archive) Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio, TKK, 2003
  3. Eye Science Aid

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search