Tasavalta

Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä, päämiehen nimittää virkaansa parlamentti, armeija tai kollegio, tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi. Nimitys tarkoittaa myös valtiota, jossa on voimassa tällainen järjestelmä. Tasavalta voi olla demokratia, mutta se voi olla myös diktatuuri, oligarkia tai anarkia. Demokratiassa hallinto perustuu vapailla vaaleilla valittujen kansanedustajien valtaan. Lainvaltaisuus on yksi demokratian perusedellytyksistä, mutta lukuisat sotilas- ja siviilidiktatuurit ovat olleet tasavaltoja - tasavaltaisen hallitusmuodon ääripäitä edustavat Ranskan ja Suomen kaltaiset demokraattiset oikeusvaltiot ja Pohjois-Korean ja Myanmarin kaltaiset diktatuurit.

Tasavaltaa kutsutaan usein monarkian vastakohdaksi.^[1][2] Määritelmä on käyttökelpoinen, mutta ei päde joissakin rajatapauksissa, eikä silloin kun tasavallan ja monarkian ero on määritelty toisin kuin modernissa yhteiskunnassa. Myöskään oligarkian käsite ei sovi kumpaankaan vaihtoehtoon. Käsitys tasavallasta yksiselitteisesti monarkian vastakohtana on liian yleistävä, eikä ota huomioon muun muassa erilaisten monarkioiden monimuotoisuutta (katso hallitusmuoto).

Tasavaltainen hallinto voi rakentua monella tavalla. Artikkelin ensimmäinen osio erittelee näitä yksityiskohtia, toinen osio luo yleiskuvan joistakin maailman vaikutusvaltaisimmista tasavalloista. Artikkelin kolmas osio on analyysi yhteiskunnan instituutioiden välisestä suhteesta tasavaltaan: Tasavallan käsite liitetään valtioon, jossa hallituksen poliittinen valta riippuu pelkästään kansan tahdosta, vaikka se olisi vain vähäistä.

Tasavallat ovat nykyään monarkioita yleisempi valtiomuoto.

1. ↑ Esimerkiksi Machiavellin Ruhtinaan aloituskappale.
2. ↑ Webster's Third New International Dictionary. Sanan republic selitys kuuluu suomeksi: "valtio, jonka valtionpäämies ei ole monarkki ja on nykyisin usein presidentti.