Terveydenhoito Suomessa

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Käsitteet terveydenhuolto ja terveydenhoito tekstissä epäjohdonmukaisesti. Esim. "Kouluterveydenhuolto on tärkeä osa julkista terveydenhoitoa." Eroa on hahmoteltu alaluvussa Määritelmiä, mutta asia ei siitäkään selviä. 8.7.2021.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Terveydenhuolto Suomessa on jaettu yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Julkinen terveydenhuolto on järjestetty kunnallisiin terveyskeskuksiin ja aluesairaaloihin, joissa tehdään terveydenhoidolliset rutiinioperaatiot. Yliopistosairaaloissa ja keskussairaaloissa on erikoissairaanhoidon erikoistietämys. Kouluterveydenhuolto on tärkeä osa julkista terveydenhoitoa. Kansalaisilta kerätään sairausvakuutusmaksua julkisiin terveysmenoihin.

Käynnissä olevalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella uudistetaan julkista terveydenhuoltoa siirtämällä toiminta kuntien vastuulta hyvinvointialueiden vastuulle.^[1]

Diagnostiset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset maksavat Suomessa huomattavasti enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Tämä pätee etenkin magneettikuvauksiin. Esimerkiksi julkisen puolen magneettikuvaus on Suomessa keskimäärin 30–50 prosenttia kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa.^[2]

1. ↑ Uudistus lyhyesti Soteuudistus. Arkistoitu 30.5.2023. Viitattu 30.5.2023.
2. ↑ Synlab Suomi aikoo kasvaa diagnostiikkamarkkinoilla: "Kuopiossa säästö olisi helposti noin 12 miljoonaa euroa" Savon Sanomat. 17.10.2017. Viitattu 28.4.2022.