Turkmenistan

Turkmenistan
Türkmenistan
Turkmenistanin lippu Turkmenistanin vaakuna

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Serdar Berdimuhamedow[1]
Pääkaupunki Ašgabat (763 537 as.)
37°58′N, 58°20′E
Muita kaupunkeja Türkmenabat (232 158 as.),
Daşoguz (209 087 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 488 100 km² [2] (sijalla 52)
– josta sisävesiä ei merkittävästi
Väkiluku (2022) 5 636 011[3] (sijalla 115)
– väestötiheys 9,4
– väestönkasvu 0,99 % [3] (2022)
Viralliset kielet turkmeeni
Valuutta manat (TMT)
BKT (2019)
– yhteensä 92 330 milj. USD [3]  (sijalla 93)
– per asukas 15 500 USD
HDI (2019) 0,715 [4] (sijalla 111)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 7,5 % [3]
– teollisuus 44,9 % [3]
– palvelut 47,7 % [3]
Aikavyöhyke UTC+5
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
 – Neuvostoliitosta

27. lokakuuta 1991
Lyhenne TM
– ajoneuvot: TM
– lentokoneet: EZ
Kansainvälinen
suuntanumero
+993
Tunnuslause ei ole
Kansallislaulu Garaşsyz, Bitarap, Türkmenistanyň Döwlet Gimni

Edeltäjä(t) Turkmenistanin SNT Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta

Turkmenistan (turkmeeniksi Türkmenistan, 'turkmeenien maa', käytetään joskus epävirallista muotoa Turkmenia) on valtio Keski-Aasiassa.

Valtaosa Turkmenistanista on aavikkoa. Siellä on kuitenkin kasvatettu puuvillaa ja vehnää keinokastelun turvin. Maassa on öljyä ja maakaasua, jonka viennin Iraniin ja Kiinaan uusia kaasuputkia pitkin toivotaan parantavan taloustilannetta.

Turkmenistan on yksi maailman eristäytyneimmistä maista, ja se tunnetaan etenkin heikosta ihmisoikeustilanteestaan. Kun vuonna 2006 maan elinikäinen presidentti Saparmurat Nijazov kuoli, henkilökultti ja eristyneisyys ovat vähentyneet, mutta silti maassa on yhä ankaria rajoituksia etenkin uskonnon- ja lehdistönvapaudessa.

Maan 5,6 miljoonasta asukkaasta lähes 89 prosenttia on islaminuskoisia.

  1. BNE, Akhal-Teke, Turkmenistan: Berdimuhamedov passes the mantle (and phone)
  2. Turkmenistan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi) Viitattu 2010
  3. a b c d e f Turkmenistan World Factbook. CIA. Viitattu 15.12.2022.
  4. Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search