Turku

Turku Åbo
vaakuna	sijainti
Ylärivi: Näkymä Turun tuomiokirkon tornista kohti keskustaa 2. rivi: Turun linna, lippu ja Tall Ships’ Races Turussa 3. rivi: Joulurauhan julistus, tuomiokirkko ja keskiaikamarkkinat Alarivi: Aurajokirantaa keskustassa ja Yliopistonkadun kävelykatu
Sijainti	60°27′05″N, 022°16′00″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Kuntanumero	853
Hallinnollinen keskus	Turun keskustaajama
Perustettu	1200-luvun lopulla
Kuntaliitokset	Turun kuntaliitokset Maaria (1967) Kakskerta (1968) Paattinen (1973)
Pinta-ala ilman merialueita	249,10 km² 248:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	306,36 km² 259:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	245,63 km²
– sisävesi	3,47 km²
– meri	57,26 km²
Väkiluku	201 863 6:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys	821,8 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	12,6 %
– 15–64-v.	66,5 %
– yli 64-v.	20,9 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	79,3 %
– ruotsinkielisiä	5,4 %
– muut	15,3 %
Kunnallisvero	6,90 % 292:nneksi suurin 2024 [5]
Pormestari	Minna Arve[6]
Turun kaupunginvaltuusto	67 paikkaa
– puheenjohtaja	Mika Maaskola[7]
2021–2025[8]  • Kok.  • SDP  • Vas.  • Vihr.  • PS  • Kesk.  • RKP  • Liik.  • KD	16 13 11 10 9 3 3 1 1
www.turku.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Turku (ruots. Åbo, lat. Aboa) on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus. Se sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla. Turun kaupungissa asuu noin 202 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 347 000 henkilöä. Vastaavasti Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta-alueella asuu noin 311 000 henkilöä. Turku on asukasluvultaan Suomen 6:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kolmanneksi suurin kaupunkialue.

Turku syntyi Aurajoen suulle jo ennen 1200-lukua ja se on Suomen vanhin kaupunki. Kaupungin perustamisvuotena pidetään vuotta 1229, jolloin paavi Gregorius IX mainitsee bullassaan ensimmäistä kertaa kaupungin nimeltä Aboa (Turun latinankielinen nimi). Jo sitä aikaisemmin arabialainen maantieteilijä Al Idrisi viittaa Abuan kaupunkiin kaukana pohjoisessa. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan epävirallinen pääkaupunki vuosina 1809–1812^[9] ja 1840-luvulle saakka Suomen suurin kaupunki. Turku on yhä alueensa paikallishallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupunki on Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Ruotsin vallan aikana Turku oli valtakunnan itäosan hallintokeskus. Venäjän vallan alussa Helsinki valittiin Suomen pääkaupungiksi itäisemmän sijaintinsa vuoksi ja useimmat virastot siirrettiin sinne. Arkkipiispanistuin jäi Turkuun ja lähes 800-vuotias Turun tuomiokirkko on edelleen maan kansallispyhättö^[10][11]. Vuonna 1640 perustettu Turun Akatemia eli maan vanhin yliopisto siirrettiin vuoden 1827 Turun palon jälkeen Helsinkiin ja tunnetaan nykyään Helsingin yliopistona.

Turkua on perinteisesti pidetty Suomen porttina länteen. Aurajoen suulle syntynyt kaupunki on aina ollut merkittävä kaupallinen satamakaupunki. Turun satamasta on tiheä matkustajalauttaliikenne Maarianhaminaan ja Tukholmaan. Turun lentoasema on Suomen neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin lentoasema.^[12] Vuonna 2011 Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunkina yhdessä Viron pääkaupungin Tallinnan kanssa.^[13]

Lounais-Suomi on yksi Suomen tärkeimmistä valmistavan teollisuuden tuotantokeskittymistä ja meriteollisuuden ydinalue. Tuotanto on voimakkaassa kasvussa ja kasvunäkymät ulottuvat yli 2020-luvun puolivälin. Lääketeollisuus on toinen Turun merkittävä teollisuuden ala. Sekä meri- että lääketeollisuuden voimakkaat kasvunäkymät ovat luoneet korkeasuhdannetta myös muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen.^[14]

Kaupunki on virallisesti kaksikielinen. Vuoden 2018 lopussa sen asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia 5,4 prosenttia eli noin 10 300 henkeä.^[15]

Turun naapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko. Näistä Naantalin ja Paraisten kanssa Turulla on vain merirajaa ja Pöytyän, Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten kanssa rajaa vain yhdessä pisteessä Kuhankuonon rajakivellä.^[16] 1900-luvulla Turkuun on liitetty Maarian, Paattisten ja Kakskerran kunnat sekä alueita muiden muassa Kaarinasta ja Raisiosta.

1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
2. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
6. ↑ Turun uudeksi pormestariksi on valittu Minna Arve turku.fi. 23.8.2021. Viitattu 28.8.2021.
7. ↑ Kaupunginvaltuusto Turku.fi. Viitattu 28.8.2021.
8. ↑ Kuntavaalit 2021, Turku Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2021.
9. ↑ History of Finland Finland Portrait. 25.3.2023. Arkistoitu 1.7.2023. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)
10. ↑ Turun tuomiokirkko Suomen ainoa kansallispyhättö ts.fi. 24.4.2008. Viitattu 23.3.2022.
11. ↑ Heininen, S., Gardberg, C. J., & Welin, P. O.: Kansallispyhäkkö. Turun tuomiokirkko 1300–2000. Tammi Bonnier Books Finland Ltd., 2000.
12. ↑ Finavian lentoliikennetilasto 2017 (pdf) Finavia. Viitattu 27.3.2018.
13. ↑ Runsaasti arvovieraita Turun kulttuurivuoden avajaisissa
14. ↑ Positiivinen rakennemuutos: Turun ja Varsinais-Suomen eväät kilpailukykyiseen tulevaisuuteen 2017. Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen Liitto. Arkistoitu 11.4.2018. Viitattu 11.4.2018.
15. ↑ Tilastot Turun kaupunki. Viitattu 28.1.2020.
16. ↑ Turun rajat Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 17.12.2016.