Urdu

Urdu
Enemmistökieli   Vähemmistökieli
Oma nimi	اردو (urdu) لشکری (lashkari)
Tiedot
Alue	Pakistan Intia Mauritius Etelä-Afrikan tasavalta
Virallinen kieli	Pakistan Intia
Puhujia	60 503 579
Sija	20
Kirjaimisto	arabialaisesta kirjaimistosta johdettu oma urduaakkosto
Kielenhuolto	Kansallinen kieliviranomainen[1] (Pakistan) Urdu-kielen kansallinen edistämisneuvosto[2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä	indoiranilaiset kielet – indoarjalaiset kielet – läntiset hindikielet – hindustani[3]
Kielikoodit
ISO 639-1	ur
ISO 639-2	urd
ISO 639-3	urd
Ohje
Infobox OK

Urdu (اردو), tunnetaan myös puhujien keskuudessa nimellä lashkari^[4] (لشکری), on hindustanin kielen persianisoitu muoto. Urdu on puhujamäärältään suuri kieli ja sillä on tärkeä asema etenkin Pakistanissa, jossa suurin osa ei-urdunkielisestä kansasta osaa sitä toisena tai kolmantena kielenä. Urdun kieli kehittyi pohjoisessa Intiassa muslimien ja hindujen välisen vuorovaikutuksen välineeksi islamilaisten suufien perustamissa kylissä.^[5]

Urdun kielen nimi on peräisin turkkilaiskielten sanasta ordu, joka tarkoittaa "leiriä" tai "armeijaa". Se on lainautunut turkin kielen kautta eurooppalaisiin kieliin, esim. saksaan ja englantiin, muodossa horde ja merkityksessä "ihmisjoukkio", "barbaarilauma" tai "sotajoukko". Intiassa sanalla tarkoitettiin sotilasleiriä. Urdu on siis "sotilasleirin kieli", joka on syntynyt Intian sankritista kehittyneiden prakritien, kansanmurteiden, lainatessa uusia aineksia mogulivalloittajien ja näiden sotajoukkojen maahan tuomista kielistä (turkkilaiskielet, persia ja arabia).

1. ↑ nla.gov.pk National Language Authority. Arkistoitu 4.8.2007. Viitattu 3.3.2012.
2. ↑ urducouncil.nic.in National Council for Promotion of Urdu language. Viitattu 3.3.2012.
3. ↑ Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Indo-European Ethnologue: Languages of the World. 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
4. ↑ Aijazuddin Ahmad (2009). Geography of the South Asian Subcontinent: A Critical Approach. Concept Publishing Company, 120–. ISBN 978-81-8069-568-1. 
5. ↑ Lapidus, Ira M.: A History of Islamic Societies. 3rd. Edition. Cambridge University Press, 2022, s. 395 ISBN 978-0-521-73297-0