Urheilupsykologia

Osa artikkelisarjaa
Psykologia
Perustyypit Behaviorismi Biologinen Differentiaali Evoluutio Havainnot Kehitys Kognitiivinen/Kognitivismi Kokeellinen Kulttuuri Kulttuurienvälinen Kvantitatiivinen Käyttäytymisgenetiikka Matemaattinen Neuro Persoonallisuus Poikkeavuus Positiivinen Psykodynaaminen Psykometriikka Sosiaali Vertaileva
Käytännöllinen Ennuste Ergonomia Humanistinen Kasvatus Kliininen Koulu Kriittinen Kuluttaja Käyttäytymisanalyysi Liikenne Lääketieteellinen Musiikki Ohjaus Oikeus Politiikka Ravinto Sotilas Terveys Työ Urheilu Uskonto Yhteisö Ympäristö
Lisää aiheesta Fenomenologia Kulttuurihistoria Psykoanalyysi
Historia Teemasivu
n k m

Urheilupsykologia on psykologiatieteen erityisala, jonka tavoitteena on parantaa urheilijan tai joukkueen suorituskykyä ja sitä kautta lisätä menestystä. Urheilupsykologian avulla urheilusuorituksesta pyritään löytämään avainalueita, joihin harjoitus on tehokkainta kohdistaa. Lisäksi sen avulla pyritään tunnistamaan suoritusta haittaavia tekijöitä niin harjoitus- kuin kilpailutoiminnastakin.^[1]

Urheilupsykologiaan läheisesti liittyvässä liikuntapsykologiassa pyritään lisäämään liikkujan hyvinvointia. Liikuntapsykologian tavoitteena on ymmärtää liikkuvia ihmisiä ja auttaa heitä tyytyväisyyteen, hyvinvointiin ja kehittymiseen liikunnan avulla.^[2] Ilmiötasolla ollaan kiinnostuneita siitä, mitä urheilijassa tai liikunnan harrastajassa tapahtuu, kun hän kilpailee tai harrastaa liikuntaa. Liikuntapsykologiassa pyritään myös vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi ihminen liikkuu tai ei liiku, tai miksi hän liikkuu liiallisesti.^[1]

Urheilupsykologia on nuori tieteenala. Se hyödyntää psykologiaa, liikuntatiedettä, kasvatustiedettä, yhteiskuntatiedettä sekä kokemustietoa, jota on saatu urheilijoiden ja liikunnan harrastajien kanssa toimimisesta.^[1] Nuoruudestaan huolimatta urheilupsykologia on kasvanut tieteenalana huomattavasti 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla.^[3][1] Hornin ja Smithin^[4] mukaan urheilu- ja liikuntapsykologian kirjallisuudessa nousevia tulevaisuuden tutkimuskohteita ovat muun muassa mindfulness sekä itsemyötätunto.

1. ↑ ^{a b c d} Matikka & Roos-Salmi et al. 2012, s. 23–25.
2. ↑ Matikka & Roos-Salmi et al. 2012, s. 30.
3. ↑ Matikka, L., & Roos-Salmi, M. (Eds.). (2012). Urheilupsykologian perusteet. Liikuntatieteellisen Seuran.
4. ↑ Horn, T. S., & Smith, A. L. (2018). Advances in sport and exercise psychology. Human Kinetics.