Uusi testamentti

Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon. Kristittyjen mukaan se on kaksiosaisen Raamatun jälkimmäinen osa ja jatkoa Vanhalle testamentille.

Uusi testamentti sisältää 27 kirjaa. Sen evankeliumeissa (koineekreikaksi euangelion, suomeksi ’ilosanoma’ tai ’hyvä sanoma’) keskitytään Jeesuksen opetuksiin, elämään, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Evankeliumien lisäksi Uusi testamentti sisältää ensimmäisen kristillisen historiateoksen, kolmetoista apostoli Paavalin kirjoittamaa kirjettä, kahdeksan niin sanottua yleistä kirjettä sekä yhden apokalypsin eli ilmestyksen.

Uuden testamentin kirjat kirjoitettiin vuosina 50–150 koineekreikaksi.[1] Ensimmäisinä kaanonin aseman saavuttivat Paavalin kirjeet ja neljä evankeliumia. Lopullisesti kaanon oli valmis neljänteen tai viidenteen vuosisataan mennessä. Uuden testamentin nykyisen kaanonin luetteli ensimmäisenä Athanasios Aleksandrialainen vuonna 367.[2]

  1. Uusi testamentti – yleiskatsaus ja rakenne Suomen uskonnonopettajien liitto ry. Arkistoitu 30.12.2008. Viitattu 22.12.2008.
  2. Kuula & Nissinen & Riekkinen 2008, s. 181–184.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search