Valhalla (muinaisnorjaksi Valhöll, 'kaatuneiden soturien sali') on sankarivainajien asuinsija skandinaavisessa mytologiassa.[1] Se on viikinkien jumalten kuninkaan, kuoleman jumalan ja Valhallan isännän Odinin sali, jonne valkyriat toivat urhoollisesti kuolleet soturit ja muut Odinin suosikit nauttimaan syömingeistä ja juomingeista.[2][3] Muut vainajat päätyivät Helheimiin. Kaikki viikingit varallisuuteen katsomatta toivoivat pääsevänsä Valhallaan, jotta he voisivat taistella ragnarökissä, eli maailmanlopun edellä käytävässä suurtessa taistelussa.[3]
Odin valitsi Valhallaan ensin puolet sotureista, kun taas toisen puolikkaan valitseminen kuului erään myyttiversion mukaan Freijalle. Valhallan sotureita kutsuttiin nimellä einherjar. He taistelivat keskenään päivittäin mutta heräsivät joka ilta uudestaan eloon jatkaakseen syöminkejä ja taisteluita.[2] Päivisin Valhallan soturit harjoittelivat ragnarökiä varten. Joka aamu he pukivat ylleen kypärän ja rengaspaidan ja tarttuivat aseisiinsa. Sitten he marssivat Valhallan muurien ulkopuolella sijaitsevalle tasangolle taistelemaan. Kun soturi kaatui taistelussa, Odinin naispuoliset soturit, valkyriat, virvoittivat hänet taas eloon. Illan tullen uupuneet soturit palasivat Valhallaan, missä he saivat syödäkseen mielin määrin Odinin Särimner-villisian lihaa. Valhallan kokki Andrimner teurasti joka päivä ruuaksi Särimner-villisian Valhallan sotureille. Samoin he saivat juodakseen Heidrun-vuohesta lypsettyä simaa. Vuohi eli Valhallan katolla syöden Yggdrasil-maailmanpuun lehviä. Sen utareista suihkusi jatkuvasti vahvaa simaa suureen astiaan.[3]
Valhallassa sanottiin olevan 540 ovea ja yhtä monta[3] salia, ja sen katot oli päällystetty kultaisilla kilvillä ja pylväät keihäillä ja tuolit rintapanssareilla. Ragnarökin koittaessa jokaisesta ovesta mahtuu marssimaan rivissä 800 soturia taistelemaan Odinin rinnalla.[2][1]
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search