Vantaa

Vantaa Vanda
vaakuna	sijainti
Ylhäältä vasemmalta myötäpäivään: Kielotorni Tikkurilassa, Helsinki-Vantaan lentoasema, peltomaisemaa Sotungissa, viihdekeskus Flamingo ja kauppakeskus Jumbo, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Martinlaakson ostari ja Vaaralan kappeli
Sijainti	60°17′40″N, 025°02′25″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	092
Hallinnollinen keskus	Malmi (–1945) Tikkurila (1946–)
Perustettu	1331
– kauppalaksi	1972
– kaupungiksi	1974
Kokonaispinta-ala	240,34 km² 271:nneksi suurin 2025 [1]
– maa	238,39 km²
– sisävesi	1,95 km²
Väkiluku	251 767 4:nneksi suurin 28.2.2025 [2]
– väestötiheys	1 056 as./km² (28.2.2025)
Ikäjakauma	2023 [3]
– 0–14-v.	16,5 %
– 15–64-v.	67,9 %
– yli 64-v.	15,7 %
Äidinkieli	2024 [4]
– suomenkielisiä	69,1 %
– ruotsinkielisiä	2,1 %
– muut	28,7 %
Kunnallisvero	6,4 % 299:nneksi suurin 2025 [5]
Vantaan kaupunginjohtaja	Pekka Timonen[6][7]
Hallituksen puheenjohtaja	Sakari Rokkanen[8]
Vantaan kaupunginvaltuusto	67 paikkaa
– puheenjohtaja	Säde Tahvanainen[9]
2021–2025[10]  • Kok.  • SDP  • PS  • Vihr.  • Vas.  • Kesk.  • KD  • Liik.  • RKP  • Leveli-ryhmä	18 16 11 9 4 2 2 2 2 1
www.vantaa.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Vantaa (ruots. Vanda, vuoteen 1972 Helsingin maalaiskunta, ruots. Helsinge) on kaupunki Helsingin metropolialueella, Uudellamaalla. Vantaan kaupungissa asuu noin 252 000 henkilöä. Väkiluvultaan Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki.^[2] Rakenteellisesti Vantaa kuuluu Helsingin keskustaajamaan ja Helsingin seudun metropolialueeseen.^[11][12]

Vantaa on saanut nimensä muinaisten hämäläisten kaupungin läpi virtaavasta joesta käyttämän nimen mukaan. Vantaan edeltäjän Helsingin pitäjän (ruots. Helsinge) historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta vuonna 1865 annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi.

Vantaa on maalaiskunnan ajoista lähtien kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Vantaalle ovat Espoon tapaan ominaisia esikaupunkimaiset lähiöt ja yhden selkeän keskustan puuttuminen. Keski-Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema, Suomen tärkein lentoasema.

Vantaa on pääkaupunkiseutuun kuuluva sisämaan kaupunki, joka sijaitsee kuitenkin lähellä Suomenlahden rannikkoa. Vantaan naapurikuntia ovat etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula ja Kerava sekä idässä Sipoo.

1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
2. ↑ ^{a b} Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01*-2025M02* 28.2.2025. Tilastokeskus. Viitattu 28.3.2025.
3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
6. ↑ Johtoryhmä ja sidonnaisuudet (Vantaan kaupungin organisaatio) vantaa.fi. Vantaa. Viitattu 3.8.2023.
7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä timonenalkaa ei löytynyt
8. ↑ Sakari Rokkanen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi - Säde Tahvanainen jatkaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Vantaan kaupunki. Viitattu 8.4.2025.
9. ↑ Örn, Tiina: Antti Lindtmanin seuraajaksi valittiin viertolalainen Säde Tahvanainen Vantaan Sanomat. 13.11.2023. Viitattu 10.12.2023.
10. ↑ Kuntavaalit 2021 – Vantaa Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 11.12.2021.
11. ↑ Lähes joka kymmenes 25–34-vuotias ulkomaista syntyperää Tilastokeskus. 27.9.2013. Viitattu 4.3.2021.
12. ↑ Jutila, Henri: Uudenmaan_alue- ja yhdyskuntarakennekartasto E154, s. 9, 12. Helsinki: Uudenmaan liitto, 2015. ISBN 978-952-448-431-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 4.3.2021.