Veteli

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Veteli Vetil
vaakuna	sijainti
Vetelin kirkko
Sijainti	63°28′25″N, 023°47′20″E
Maakunta	Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Kaustisen seutukunta
Kuntanumero	924
Hallinnollinen keskus	Kainu
Perustettu	1868
Kokonaispinta-ala	520,91 km² 215:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	502,13 km²
– sisävesi	18,78 km²
Väkiluku	2 936 217:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys	5,85 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	15,7 %
– 15–64-v.	52,9 %
– yli 64-v.	31,4 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	95,3 %
– ruotsinkielisiä	1,7 %
– muut	3,0 %
Kunnallisvero	9,80 % 40:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Hannu Jyrkkä
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2021–2025[6]  • Kesk.  • PS  • KD  • Kok.  • SDP	12 6 1 1 1
www.veteli.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Veteli (ruots. Vetil) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 936 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 520,91 km², josta 18,78 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 5,85 asukasta/km².

Vetelin naapurikunnat ovat Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Lappajärvi, Perho ja Vimpeli. Vuoteen 1969 saakka naapurikuntiin kuului Kruunupyyhyn liitetty Teerijärvi.

Veteli on tunnettu erityisesti Kemoran moottoriradasta, jossa järjestetään vuosittain valtakunnallisiakin moottoriurheilutapahtumia.

Vetelissä on muun muassa urheilutalo, jossa on uimahalli, jalkapallo- ja pesäpallokenttiä ja urheilukenttä. Muita jalkapallokenttiä on myös mm. Torpassa. Lisäksi Tunkkarilla, Räyringissä ja keskustassa on jääkiekkokaukalot. Vetelissä on useita uimarantoja, hotelli, päiväkoti, kolme alakoulua, yläkoulu ja lukio. Vetelin pääkirjasto on peruskorjattu ja laajennettu vuonna 2005. Vetelissä ilmestyy Perhonjokilaakso-paikallislehti.

Vetelin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kampsupaisti. Se on lihakeitto, jossa on naudan- ja sianlihan lisäksi kampsua eli veripalttua ja leipäjuustoa.^[7]

1. ↑ ^{a b} Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
2. ↑ ^{a b} Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
6. ↑ Kuntavaalit 2021, Veteli Oikeusministeriö. Viitattu 12.11.2021.
7. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.