Virolaiset | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
eestlased | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kielet | viro, võro | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Uskonnot | luterilaisuus, ortodoksisuus, uskonnottomuus | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sukulaiskansat | itämerensuomalaiset kansat |
Virolaiset (vir. eestlased, vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa. Virolaiset puhuvat suomalais-ugrilaisten kielten yhteen päähaaraan, itämerensuomalaisiin kieliin kuuluvaa viroa. Se jakaantuu pohjois- ja etelämurteisiin, ja joskus myös koillisrannikon murre erotetaan kolmanneksi päämurteeksi.
Viron kirjakieli perustuu pohjoismurteeseen, ja sitä kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla. Eteläviron murteilla tai -kielillä on ollut oma kirjakielen perinteensä, jota nykyään jatkaa etenkin võron ja setukaismurteen kirjallinen viljely. Viime vuosisatojen ajan tärkein uskonto virolaisten keskuudessa on ollut evankelis-luterilaisuus, mutta Kaakkois-Viron setukaiset ovat vanhastaan olleet ortodokseja.
Virolaiset ja suomalaiset ovat toistensa läheisiä sukukansoja, ja he nimittävät toisiaan veljeskansoiksi.[9][10][11][12]
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search