Westfalenin rauha

Westfalenin rauha
Rauhansopimuksen ratifiointi Münsterissä (Gerard ter Borch Münster, 1648)
Allekirjoitettu	15. toukokuuta – 24. lokakuuta 1648
Osapuolet
Infobox OK

Westfalenin rauha oli sarja rauhansopimuksia, jotka touko- ja lokakuun 1648 välisenä aikana alle­kirjoitettiin Osnabrückissä ja Münsterissä. Rauhan­sopimukset lopettivat pää­asiassa Pyhän saksalais-roomalaisen keisari­kunnan alueella käydyn kolmi­kymmen­vuotisen sodan ja Espanjan ja Alanko­maiden välillä käydyn kahdeksankymmenvuotisen sodan.

Rauhasta sopivat keskenään Habsburg-sukuun kuulunut pyhä Rooman keisari Ferdinand III, Espanja, Ruotsi, Alankomaat, Pyhän saksalais-roomalaisen keisari­kunnan valta­kunnan­ruhtinaat ja vapaiden valta­kunnan­kaupunkien päämiehet. Rauhan­teko tapahtui kahdessa vaiheessa:

• Münsterin rauha, joka alle­kirjoitettiin^[1] Yhtyneiden Alanko­maiden tasa­vallan ja Espanjan kuningas­kunnan välillä 30. tammi­kuuta 1648 ja ratifoitiin virallisesti Münsterissä 15. touko­kuuta 1648.
• Kahden täydentävän rauhan­sopimuksen alle­kirjoittaminen 24. lokakuuta (J: 14. helmikuuta)^[2] 1648:
  • Münsterin rauha (Instrumentum Pacis Monasteriensis, IPM)^[3] Pyhän Rooman keisarin ja Ranskan sekä niiden liittolaisten välillä, sekä
  • Osnabrückin rauha (Instrumentum Pacis Osnabrugensis, IPO)^[4] Pyhän Rooman keisarin, Ranskan, Ruotsin ja niiden liittolaisten välillä.

Rauhan­sopimukset aloittivat Keski-Euroopassa uuden­laisen poliittisen järjestelmän, jota myöhemmin on sanottu west­faleni­laiseksi suvereni­teetiksi: kullakin valtiolla on määräysvalta omalla alueellaan. Westfalenin rauhansopimusta pidetäänkin yleisesti modernin valtio­järjestelmän peruskirjana.^[5] Se perustuu valtiollisen suvereni­teetin käsitteeseen, tunnusti valtioiden itse­määräämis­oikeuden ja kielsi valtioita puuttumasta toisten valtioiden sisäisiin asioihin. Westfalenin rauha oli esikuvana monille myöhemmille kansain­välisille sopimuksille ja se vaikutti suuresti kansain­välisen oikeuden kehitykseen yleisestikin. Rauhan­sopimuksen määräykset tulivat myös oleelliseksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisari­kunnan valtiosääntöä.

Rauhansopimukset eivät tuoneet rauhaa kaikkialle Eurooppaan, sillä Ranska ja Espanja sotivat keskenään vielä seuraavat yksi­toista vuotta. Rauhansopimus kuitenkin kielsi keisaria tai keisari­kunnan jäsen­valtioita sekaantumasta näiden maiden väliseen sotaan.^[6]

1. ↑ Rauhansopimuksen teksti Alankomaiden kansallisarkistossa beeldbank.nationaalarchief.nl. Viitattu 4.10.2014.
2. ↑ Suuren sodan vuodet, s. 487. (Gregoriaaninen kalenteri oli jo tuolloin käytössä katolisissa maissa, mutta protestantit noudattivat vielä vanhaa juliaanista kalenteria; ero oli tuolloin 10 päivää.). WSOY, 1996. ISBN 951-0-20275-4.
3. ↑ Münsterin rauhansopimuksen teksti saksaksi lwl.org. Viitattu 4.10.2014.
4. ↑ Osnabrückin rauhansopimuksen teksti saksaksi lwl.org. Viitattu 4.10.2014.
5. ↑ Olli Bäckström: Polttolunnaat, Eurooppa sodassa 1618–1630, s. 495. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-394-4.
6. ↑ Münsterin rauhansopimus, IV artikla avalon.law.yale.edu. Viitattu 4.10.2014.