Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit

Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit ovat prosessi, jossa poliittiset puolueet (demokraatit ja republikaanit) valitsevat edustajansa puoluekokouksiin, joissa nimetään puolueiden ehdokkaat Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Puoluekokousedustajat valitaan heidän kannattamansa presidenttiehdokkaan perusteella. Esivaalit järjestetään jokaisessa osavaltiossa eri ajankohtina vaalivuoden tammi–kesäkuussa. Varsinaiset presidentinvaalit järjestetään marraskuussa.

Esivaalien toteuttamiseen on käytännössä kaksi vaihtoehtoista tapaa: osavaltion järjestämä esivaali (primary election) tai puolueen järjestämä vaalikokous (caucus).^[1] Vaalitapa on molemmissa epäsuora, eli niissä valitaan edustajat puoluekokoukseen, joka valitsee puolueen presidenttiehdokkaan. Valittujen edustajien lisäksi puoluekokoukseen osallistuu niin sanottuja superdelegaatteja, jotka ovat puolueen johtajia ja muita korkeassa asemassa olevia poliitikkoja.

Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalijärjestelmän etuna on se, että ehdokkaiden ei tarvitse kampanjoida kaikissa osavaltioissa samanaikaisesti. Haittana voidaan pitää sitä, että pienet osavaltiot (Iowa ja New Hampshire), jotka pitävät esivaalinsa ensimmäisinä, saavat suhteettoman paljon vaikutusvaltaa lopputulokseen, koska niiden esimerkin mukaan äänestetään monissa myöhemmissä esivaaleissa. Iowassa hävinneitä ehdokkaita on kuitenkin 2000-luvulla päässyt puolueensa presidenttiehdokkaiksi voitettuaan riittävästi esivaaleja muualla (Mitt Romney 2012 ja John McCain 2008).

1. ↑ Everything you need to know about how the presidential primary works Washington Post.