Korean tasavalta

Korean tasavalta 대한민국 (Daehan Minguk)
lippu vaakuna
Etelä-Korean sijainti tummanvihreällä, valtio vaatii itselleen myös vaaleanvihreää aluetta, eli Pohjois-Koreaa
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Yoon Suk-yeol
Pääministeri	Han Duck-soo
Pääkaupunki	Soul (9 930 616 as.[1]) 37°34′N 126°58′E
Muita kaupunkeja	Busan, Incheon, Daegu, Daejeon, Gwangju, Ulsan, Suwon
Pinta-ala
– yhteensä	100 210 km² [2] (sijalla 109)
– josta sisävesiä	0,3 %
Väkiluku (2016)	51 696 216 [1] (sijalla 26)
– väestötiheys	507 as. / km²
– väestönkasvu	0,16 % [2] (2014)
Viralliset kielet	korean kieli
Valuutta	Etelä-Korean won (KRW)
BKT (2016)
– yhteensä	1,198 biljoonaa USD[2]  (sijalla 13)
– per asukas	39 446 USD
HDI (2014)	0,937 (sijalla 17)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	3 % [2]
– teollisuus	39,4 % [2]
– palvelut	57,6 % [2]
Aikavyöhyke	UTC+9
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys Japanista –Itsenäisyysjulistus  –Pakolaishallitus  –Vapautus  – Perustuslaki	1. maaliskuuta 1919 13. huhtikuuta 1919 15. elokuuta 1945 17. heinäkuuta 1948
Lyhenne	KR
– ajoneuvot:	ROK
– lentokoneet:	HL
Kansainvälinen suuntanumero	+82
Tunnuslause	널리 인간 세계를 이롭게 하라 (Tuo laajasti hyötyä ihmiskunnalle)
Kansallislaulu	”Aegukga (애국가)”
Infobox OKNimi-testi OK

Korean tasavalta (kor. 대한민국, Daehan minguk), epävirallisesti Etelä-Korea (kor. 한국, Hanguk) on Korean niemimaan eteläosassa sijaitseva valtio. Sillä on yhteinen maaraja Korean demokraattisen kansantasavallan eli Pohjois-Korean kanssa sekä merialueraja lännessä Kiinan ja idässä Japanin kanssa. Etelä-Korean pinta-ala on 100 210 km²^[3] ja siellä on noin 50 miljoonaa asukasta, joten se on yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista. Maan suurin kaupunki on pääkaupunki Soul, jonka asukasluku on yli 10 miljoonaa.

Maan länsimainen nimi tulee Goryeo-dynastiasta, joka hallitsi niemimaata vuosina 918–1392. Arkeologisten löytöjen perusteella maan ensiasutus ajoittuu varhaispaleoliittiselle kaudelle (2,6 milj. – 300 000 vuotta sitten).^[4][5] Korean historian katsotaan alkavan legendaarisen Dangunin perustamasta Gojoseonin kuningaskunnasta 2333 eaa. Kun Sillan johdolla Korean niemimaan kolme kuningaskuntaa yhdistyivät, Koreaa ryhtyi hallitsemaan Koryŏ-dynastia (918–1392), jolta maa sai nimensä, ja sen jälkeen Joseon-dynastia (1392–1910). Korean itsenäisyys ja viimeinen dynastia päättyivät Japanin keisarikunnan liitettyä maan itseensä vuonna 1910. Toisen maailmansodan päätyttyä ja Japanin antauduttua Korean niemimaa jaettiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtamiin miehitysvyöhykkeisiin. Etelä-Koreassa järjestettiin vuonna 1948 vaalit, jotka johtivat Korean tasavallan perustamiseen. Yhdistyneet Kansakunnat vahvisti päätöslauselmallaan Korean tasavallan niemimaan ainoaksi lailliseksi valtioksi,^[6] mutta siitä huolimatta neuvostohallinnon tuella perustettiin Pohjois-Koreaan kommunistien johtama kilpailijavaltio.

Korean sota alkoi vuonna 1950 pohjoisen joukkojen hyökätessä etelään, jonka kukistumisen esti YK:n mandaatin saaneiden länsiliittoutuneiden, erityisesti amerikkalaisten ja brittiläisten, joukkojen interventio. Kun sota oli kääntymässä Pohjois-Korean tappioksi, Kiinan kansantasavalta lähetti armeijansa niemimaalle. Sota päättyi vuonna 1953 rauhan sijaan edelleen voimassa olevaan aselepoon, joka vahvisti vuoden 1945 jaon ja loi 38° leveyspiiriä noudattavan demilitarisoidun vyöhykkeen. Maiden välinen demarkaatiolinja on edelleen maailman aseistetuin ja linnoitetuin raja.^[7] Seuraavina vuosikymmeninä Etelä-Korean talous kehittyi merkittävästi nostaen vielä 1960-luvulla Pohjois-Koreaa köyhemmän valtion yhdeksi maailman G-20-talouksista.^[8][9] Sodan jälkeen alun perin demokraattinen valtio muuttui vähitellen autoritaarisemmaksi ajautuen lopulta sotilasvallankaappaukseen vuonna 1961, mistä lähtien Etelä-Koreaa hallitsi markkinataloutta soveltava länsimielinen sotilasdiktatuuri. Vuonna 1987 maa siirtyi vapaiden vaalien kautta siviilihallintoon ja nykyään maa on vakaa presidentillinen liberaalidemokratia ja parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä. Vuosikymmenten aikana Korean tasavalta on käynyt läpi viisi suurta perustuslain muutosta. Maa on myös yksi maailman teknologisesti kehittyneimmistä ja digitaalisesti verkottuneimmista valtioista. Vuonna 2006 siellä oli maailman toiseksi eniten laajakaistaisia Internet-yhteyksiä asukasta kohti^[10] ja se on johtava näyttöjen ja matkapuhelinten valmistaja.

Etelä-Korean viihdeteollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti 1990-luvulta lähtien tuottaen Aasian-laajuisia menestyksiä popmusiikissa, televisio-ohjelmissa ja elokuvissa. Ilmiö tunnetaan nimellä Hallyu eli ”Korean aalto”. Maassa on kuitenkin pidetty kiinni monista vuosisatoja vanhoista perinteistä, kuten ainutlaatuisesta keittiöstä ja vainajien palvonnasta.

1. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä kosis.kr-level2-popu2016 ei löytynyt
2. ↑ ^{a b c d e f} South Korea The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
3. ↑ Korea's Geography 1.2.2010. Asianinfo.org. Viitattu July 13, 2010. (englanniksi)
4. ↑ Ancient civilizations 12.12.2005. Royal Ontario Museum. Viitattu 11.7.2013. (englanniksi)
5. ↑ Prehistoric Korea, Office of the Prime Minister.
6. ↑ "195 (III) The problem of the independence of Korea", 12.12.1948, Resolutions Adopted by the General Assembly During its Third Session, s. 25.
7. ↑ Koreas agree to military hotline CNN.com. 4.6.2004. Viitattu 11.7.2013. (englanniksi)
8. ↑ South Korea: Economic and social developments Encyclopædia Britannica. Viitattu February 18, 2010. (englanniksi)
9. ↑ Kaupan ja Itä-Aasian konkari. Kehitys-Utveckling, 2009, nro 3, s. 11.
10. ↑ Iceland comes first in broadband BBC News 2006