Tasauspaikka

Osa artikkelisarjaa
Vaalit
Vaalitapa Condorcet D´Hondt Enemmistö Henkilö Hyväksyminen Kierros Lista / Suljettu lista Lohko Painotettu Schulze Siirtoääni Suhteellinen Suorat vaalit / Epäsuorat vaalit Täydennys
Vaalien tyypit Esivaali Moniäänestys Määräaikaiset vaalit Välivaalit Paikallisvaalit Yleiset vaalit Eduskuntavaalit Aluevaalit Kuntavaalit Presidentinvaalit Euroopan parlamentin vaalit
Alatyypit Puolue Äänestys Vaalitapa
Käsitteet Gerrymanderointi Kansalaisaloite Nimetön valitsija Paikkajako Vaalilaki Vaalikilpailu Vaalirauha Vaalisalaisuus Vaalitarkkailu Valitsijamies Vertausluku Tasauspaikka Äänestäjä Äänioikeus
Lisää aiheesta Kansanäänestys Vaalivilppi Vaalirikos Varjovaali
n k m

Tasauspaikat (tansk. tillægsmandat, ruots. utjämningsmandat , norj. utjevningsmandat, isl. jöfnunarsæti, saks. Ausgleichsmandat) ovat vaalimekanismi, jota käytetään eräiden maiden parlamenttivaaleissa.

Tasauspaikat ovat lisäjäsenten paikkoja, jotka valitaan täydentämään kunkin vaalipiirin suoraan valitsemia jäseniä. Näiden lisäpaikkojen tarkoituksena on varmistaa, että kunkin puolueen osuus kokonaispaikoista on suunnilleen verrannollinen puolueen kokonaisääniosuuksiin valtakunnallisella tasolla.

Tästä seuraa, että vaalitapa on suhteellinen: jokaisen puolueen osuus kaikista edustajanpaikoista on mahdollisimman lähellä sen osuutta kaikista äänistä.

Jos esimerkiksi maa on jaettu yhden edustajan vaalipiireihin, ilman tasauspaikkoja tai muuta tasausjärjestelmää isoin puolue voi saada kaikki edustajanpaikat, vaikka sen ääniosuus olisi hyvin pieni, kunhan muiden puolueiden ääniosuudet joka vaalipiirissä ovat vieläkin pienempiä.