Kongon tasavalta

Kongon tasavalta Repubilika ya Kôngo Republiki ya Kɔ́ngɔ République du Congo
lippu vaakuna
Kongon tasavallan sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Valtiomuoto	Hallitsevan puolueen puolipresidentillinen tasavalta
Presidentti	Denis Sassou Nguesso
Pääministeri	Anatole Collinet Makosso
Pääkaupunki	Brazzaville 4°14′S, 15°14′E
Pinta-ala
– yhteensä	342 000 km² [1] (sijalla 62)
– josta sisävesiä	500 km² [1]
Väkiluku (2014)	4 662 446 [1] (sijalla 125)
– väestötiheys	13,6 as. / km²
– väestönkasvu	1,94 % (2014)
Viralliset kielet	ranska[1]
Lukutaito	79,3 %
Valuutta	CFA-frangi (XAF)
BKT (2013)
– yhteensä	20,26 mrd. USD (PPP)  (sijalla 41)
– per asukas	4 800 USD
HDI (2019)	0,574 [2] (sijalla 149)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	3,3 % [1]
– teollisuus	73,9 % [1]
– palvelut	22,9 % [1]
Aikavyöhyke	UTC+1
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys – Ranskasta	15. elokuuta 1960
Lyhenne	CG
– ajoneuvot:	?
– lentokoneet:	?
Kansainvälinen suuntanumero	+242
Tunnuslause	Unité, Travail, Progrès (Yhtenäisyys, Työ, Edistys)
Kansallislaulu	”La Congolaise”
Infobox OKNimi-testi OK

Kongon tasavalta^[3] eli Brazzavillen Kongo eli Kongo-Brazzaville (kongoksi Repubilika ya Kôngo) on valtio Keski-Afrikassa. Kongon tasavalta sijaitsee alueella, jonka Ranska valloitti itselleen vuonna 1875 Teken ja Luangun kuningaskunnista. Maa itsenäistyi vasta vuonna 1960. Kongon tasavalta oli marxilais-leniniläinen yksipuoluevaltio vuosina 1970–1991.

Maan väkiluku on nykyisin vajaat viisi miljoonaa.^[4] Kongon tasavallan pinta-ala on 342 000 neliökilometriä.

Kongon tasavallan pääkaupunki on Brazzaville ja rajanaapureita Kongon demokraattinen tasavalta, Keski-Afrikan tasavalta, Kamerun, Gabon ja Angola (Cabindan eksklaavi). Maasta ovat käytössä myös nimet Brazzavillen Kongo ja Kongo-Brazzaville. Kongon tasavallan kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä kongolainen tai brazzavillenkongolainen.^[5]

1. ↑ ^{a b c d e f g} Congo, Republic of The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
2. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
3. ↑ Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 98. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
4. ↑ The World Factbook — Central Intelligence Agency www.cia.gov. Arkistoitu 31.8.2020. Viitattu 27.4.2017. (englanniksi)
5. ↑ Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet (Arkistoitu – Internet Archive) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus