Ranska

Ranskan tasavalta République française
lippu vaakuna
Manner-Ranska   Euroopan unionin jäsenmaat   Ranskan merentakaiset alueet
Valtiomuoto	puolipresidentillinen tasavalta
Presidentti	Emmanuel Macron
Pääministeri	Gabriel Attal
Pääkaupunki	Pariisi (n. 2,2 miljoonaa as.) 48°49′N, 02°29′E
Muita kaupunkeja	Marseille (n. 850 000 as.) Lyon (n. 500 000 as.) Toulouse (n. 450 000 as.) Lille (n. 225 000 as.) Nizza (n. 345 500 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	643 801 km² (koko alue) 551 500 km² (France métropolitaine) [1] (sijalla 42)
– josta sisävesiä	3 374 km²
Väkiluku (2021)	67 422 000 (koko alue)[2] 65 252 000 (France métropolitaine)[3] (sijalla 21)
– väestötiheys	118 as. / km²
– väestönkasvu	0,25 % [2] (2020)
Viralliset kielet	ranska (français)
Lukutaito	99
Valuutta	euro (EUR)
BKT (2024)
– yhteensä	3 130 mrd. USD [4]  (sijalla 5)
– per asukas	47 360 USD [4] (sijalla 20)
HDI (2018)	0,893 [5] (sijalla 20.)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	1,7 % [1]
– teollisuus	18,6 % [1]
– palvelut	79,7 % [1]
Aikavyöhyke	UTC+1
– kesäaika	UTC+2
Itsenäisyys  – Rooman valtakunnasta  – Verdunin rauha	486 843
Lyhenne	FR
– ajoneuvot:	F
– lentokoneet:	F
Kansainvälinen suuntanumero	+33
Tunnuslause	Liberté, Égalité, Fraternité (Vapaus, tasa-arvo, veljeys)
Kansallislaulu	”Marseljeesi”
Edeltäjä(t)	Ranskan neljäs tasavalta
Infobox OKNimi-testi OK

Ranskan tasavalta (ransk. République française) eli Ranska (ransk. France, [fʁɑ̃s]) on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Merentakaiset alueet mukaan luettuna Ranskan pinta-ala on 643 801 neliökilometriä ja väkiluku on noin 67,5 miljoonaa. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto.^[1] Euroopan Ranskan pinta-ala on 551 500 neliökilometriä, joten se on maanosansa kolmanneksi laajin valtio Venäjän ja Ukrainan jälkeen.

Nykyisen Ranskan valtion katsotaan syntyneen vuonna 843, kun Kaarle Suuren pojanpojat jakoivat Frankkien valtakunnan keskenään Verdunin sopimuksella. Näin syntyi kolme valtakuntaa, joista läntisin, Länsi-Frankia, kattoi suurin piirtein nykyisen Manner-Ranskan alueen. Länsi-Frankiassa valtaan nousi vuonna 987 Hugo Capet. Hänen jälkeläisiään ovat kaikki Ranskan kuninkaat eli kapetingit, myös suvun sivuhaaroihin kuuluneet Valois’t ja Bourbonit^[6].

Ranska on Yhdistyneiden kansakuntien jäsen, Euroopan unionin ja Naton perustajajäsen ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. Se on myös ydinasevalta. Ranskan viidennen tasavallan perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1958, mistä lähtien maa on ollut puolittain presidenttivaltainen tasavalta.

Ranska on paitsi teollisuusmaa, myös Euroopan tärkein maatalousmaa, ja suuri viinintuottaja. ^[7][8] Se on myös yksi maailman suosituimmista matkakohteista: vuonna 2007 maassa vieraili yli 80 miljoonaa turistia.^[9][10]

Ranskan kieli on maan yleisin ja ainoa virallinen kieli. Vähemmistökieliä, kuten bretonia ja baskia, saa opettaa koulussa vapaaehtoisina aineina. Suurin uskonto on kristinusko, mutta Ranska on sekulaari valtio ja maassa asuu paljon uskonnottomia ihmisiä ja ateisteja. Toiseksi suurin uskonto Ranskassa on islam. Ranskan kulttuurimatkakohteista tunnetuimpia ovat Louvren taidemuseo, Eiffelin torni, Pompidou-keskus ja Versailles’n palatsi. Ranskan kuvataide kukoisti etenkin impressionismin aikana, ja 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Pariisista tuli taidemaailman keskus. Ranskalaisen Pierre de Coubertinin aloitteesta perustetut nykyaikaiset olympialaiset on järjestetty Ranskassa viisi kertaa ja kesäolympiakisat järjestetään jälleen Pariisissa vuonna 2024.^[11]

1. ↑ ^{a b c d e} France The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b} Figure 1 - Évolution générale de la situation démographique : Population au 1ᵉʳ janvier L'Institute national de la statistique et des études économiques - L'Insee. Viitattu 16.7.2021. (ranskaksi)
3. ↑ Démographie - Population au début du mois - France métropolitaine L’Institute national de la statistique et des études économiques - L'Insee. Viitattu 16.7.2021. (ranskaksi)
4. ↑ ^{a b} "Ranska" Viitattu 19.4.2024.
5. ↑ Human Development Index and its components UNDP. Arkistoitu 8.8.2019. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
6. ↑ The Capetians: Kings of France, 987–1328 Reviews in History. 2009. Historical Research University of London. Viitattu 10.5.2012. (englanniksi)
7. ↑ Economic Sectors, Agriculture Countries Quest. Viitattu 14.4.2012. (englanniksi)
8. ↑ Vins rouges français Squidoo. Arkistoitu 8.12.2011. Viitattu 14.4.2012. (englanniksi)
9. ↑ ”Le tourisme international en France en 2007” (PDF) Direction du Tourisme. Arkistoitu 24.6.2008. Viitattu 26.12.2009. (ranskaksi)
10. ↑ France Is the World’s Number One Tourist Destination (PDF) WTO – World’s Tourist Organisation. Arkistoitu 3.12.2011. Viitattu 26.12.2009. (englanniksi)
11. ↑ Pariisi ja Los Angeles vuosien 2024 ja 2028 olympiaisänniksi 13.9.2017. Suomen Olympiakomitea. Viitattu 23.3.2020.