Suomi

Suomen tasavalta Republiken Finland
lippu vaakuna
Suomen sijainti
Valtiomuoto	parlamentaarinen tasavalta
Presidentti	Alexander Stubb
Pääministeri	Petteri Orpo
Pääkaupunki	Helsinki, 674 500 as. 60°10′15″N, 024°56′15″E
Muita kaupunkeja	Espoo, 314 024 as. Tampere, 255 050 as. Vantaa, 247 443 as. Oulu, 214 633 as. Turku, 201 863 as. Jyväskylä, 147 746 as. Kuopio, 124 021 as. Lahti, 120 693 as. Pori, 83 106 as. Kouvola, 78 880 as. Joensuu, 78 062 as. Lappeenranta, 72 988 as. lisää kaupunkeja
Pinta-ala
– yhteensä	338 472 km² [1] (sijalla 64)
– josta sisävesiä	34 524 km² (10,2 %)[1]
Väkiluku (2023)	5 616 923 [2] (sijalla 115)
– väestötiheys	18,3 as. / km² (per maapinta-ala, 1.1.2022)[3]
– väestönkasvu	0,28 %[4] (2016)
Viralliset kielet	suomi ja ruotsi1
Valuutta	euro (EUR)
BKT (2016)
– yhteensä	238,6 mrd. USD[5]  (sijalla 35)
– per asukas	43 482 USD [5] (sijalla 21)
HDI (2019)	0,938 [6] (sijalla 11)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	3,3 %
– teollisuus	30,2 %
– palvelut	66,5 %
Aikavyöhyke	UTC+2
– kesäaika	UTC+3
Itsenäisyys  – autonomia  – julistautui itsenäiseksi  – Neuvosto-Venäjä tunnusti itsenäisyyden	29. maaliskuuta 1809 6. joulukuuta 1917 31. joulukuuta 1917
Lyhenne	FI, FIN
– ajoneuvot:	FIN
– lentokoneet:	OH
Kansainvälinen suuntanumero	+358
Kansallislaulu	”Maamme”
Edeltäjä(t)	Suomen suuriruhtinaskunta
1Suomen perustuslain määrittelemät kansalliskielet. Lisäksi laki turvaa myös saamelaisten, romanien ja viittomakielisten oikeuden käyttää omaa kieltään.[7]
Infobox OKNimi-testi OK

Suomen tasavalta (ruots. Republiken Finland) eli Suomi (ruots. Finland) on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Suomen rajanaapureita ovat idässä Venäjä, pohjoisessa Norja ja lännessä Ruotsi. Ilman yhteistä maarajaa Suomen lähinaapurina on vielä Suomenlahden eteläpuolella Viro. Suomi kuuluu Pohjoismaihin, ja luonnonmaantieteellisesti Suomi on osa Fennoskandian niemimaata ja yksi Itämeren rantavaltioista. Itämeren osista Suomen alueelle ulottuvat Suomenlahti, Saaristomeri, Ahvenanmeri ja Pohjanlahti. Köppenin ilmastoluokituksessa Suomi kuuluu lumi- ja metsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen tyyppiin.^[8] Kasvillisuusvyöhykkeistä Suomi kuuluu pääosin pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen.

Suomea on asutettu viimeisimmän jääkauden päättymisestä lähtien eli jo 9 000 vuotta eaa. Itämerensuomalaiset kansat levittäytyivät Suomen alueelle joskus 800-luvulla. Suomi oli pitkään osa Ruotsia, kunnes vuonna 1809 se siirtyi Ruotsin tappioon päättyneen sodan jälkeen osaksi Venäjää. Suomi itsenäistyi vuonna 1917 bolševikkien valtaannousun jälkimainingeissa. Kansan kahtiajako ajoi maan sisällissotaan. Tasavalta vakiintui hallitusmuodoksi vuonna 1919. Toisessa maailmansodassa Suomi oli aluksi puolueeton, vaikka Neuvostoliitto vaati siltä ankaria alueluovutuksia. Talvisota alkoi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta. Maaliskuussa 1940 allekirjoitettiin Moskovan rauha. Suomi säilytti itsenäisyyden, mutta joutui taipumaan tiukkoihin rauhanehtoihin. Jatkosodassa Suomi yritti saksalaisten aseveljenä saada menetetyt alueet takaisin, ylittäen lopulta vanhat rajansa. Lapin sota oli seurausta rauhasta Stalinin kanssa, kun saksalaiset piti häätää Suomesta. YYA-sopimus sitoi Suomen kylmän sodan ajaksi Neuvostoliiton etupiiriin, ja Neuvostoliitto vaikutti Suomen politiikkaan. Tämä johti niin kutsuttuun suomettumiseen. Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989, EU:hun 1995 ja Natoon 2023.

Suomi on Euroopan unionin harvimmin asuttu maa, ja valtaosa sen 5,56 miljoonasta asukkaasta asuu maan eteläosissa. Väestökeskipiste sijaitsee Hämeenlinnassa.^[9] Suomen perustuslaki määrittelee maan kansalliskieliksi suomen ja ruotsin. Lisäksi saamenkielisillä on lain mukaan oikeus omaan kieleensä pohjoisessa Suomessa.^[10] Vuoden 2022 lopussa suomenkielisiä oli väestöstä 85,9 prosenttia ja ruotsinkielisiä 5,2 prosenttia. Muiden kielten puhujien osuus väestöstä oli 8,9 prosenttia.^[11]

Suomi kuuluu Euroopan unionin lisäksi Euroopan yhteisvaluutta-alueeseen sekä sotilasliitto Natoon. Suomi on hyvinvointivaltio, jolla on korkea bruttokansantuote henkeä kohden. Suomi on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, mukaan lukien koulutus, taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu, onnellisuus ja inhimillinen kehitys.^[12] Vuonna 2022 Suomi oli pitänyt Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen verkoston ylläpitämän World Happiness Report -listan ensimmäistä sijaa maailman onnellisimpana maana hallussaan kuusi vuotta yhtäjaksoisesti vuodesta 2018.^[13]

1. ↑ ^{a b} Suomen pinta-ala 1.1.2022 Tilastokeskus. Viitattu 21.7.2022.
2. ↑ Väestötietojärjestelmä 28.12.2023. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.12.2023.
3. ↑ Kuntien pinta-alat ja asukastiheydet 1.1.2022. Kuntaliitto. Viitattu 8.11.2023.
4. ↑ Suomen väkiluku 10.4.2018 10.4.2018. Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 9.4.2018. Viitattu 10.4.2018.
5. ↑ ^{a b} World Economic Outlook Database, October 2017 / Report for Selected Countries and Subjects / Finland 10/2017. IMF. Viitattu 12.10.2017.
6. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
7. ↑ Kielilaki Finlex. Edita. Arkistoitu 2.10.2011. Viitattu 21.2.2008.
8. ↑ Suomen ilmastovyöhykkeet Ilmatieteen laitos. Viitattu 13.4.2016.
9. ↑ Piela, Pasi: Hauholla oltu keskipisteessä yli 20 vuotta | Tieto&trendit Tieto&trendit. 29.5.2019. Viitattu 4.4.2023.
10. ↑ Saamen kielet Oikeusministeriö. Viitattu 2.8.2022.
11. ↑ Vieraskielisten määrä kasvoi lähes 38 000 henkilöllä Tilastokeskus. Viitattu 7.9.2023.
12. ↑ Finland ranked happiest country in the world - again BBC News. 19.3.2021. Viitattu 9.4.2021. (englanniksi)
13. ↑ Suomi on kuudetta kertaa maailman onnellisin maa https://yle.fi/a/74-20022690.