Deliberatiivinen demokratia | Wikipedia Easy Search

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Valtiomuodot
Osa artikkelisarjaa
Vallan lähde
Demokratia (Kansanvalta) Edustuksellinen Demarkia Kansallinen Keskusteleva Kristillinen Liberaali Ohjattu Puolinainen/Illiberaali Sosiaalinen Suora
Oligarkia (Harvainvalta) Anokratia Aristokratia Ergatokratia Gerontokratia Kleptokratia Kritarkia Meritokratia Nookratia Oklokratia Partikratia Plutokratia Stratokratia Teknokratia Timokratia
Autokratia (Itsevaltius) Despotismi Diktatuuri Sotilaallinen Sotilasjuntta Tyrannia
Teokratia (Uskonnollinen valta) Teodemokratia Teonomia Islam Tasavalta
Anarkia (Ei hallitsijaa) Anarkia
Vallan ideologia
Monarkia vs. tasavaltalaisuus (yhteiskuntapoliittiset ideologiat) Absoluuttinen Direktorinen Legalistinen Parlamentaarinen Perustuslaillinen Presidenttijohtoinen Semipresidentaalinen Sosialistinen
Autoritarismi vs. libertarismi (sosioekonomiset ideologiat) Anarkismi Despotismi Distributismi Feodalismi Hyvinvointivaltio Kolonialismi Kommunismi Minarkismi Sosialismi Totalitarismi Tribalismi Yövartija
Globaali vs. paikallinen (geokulttuuriset ideologiat) Kommuuni Kaupunkivaltio Hallitustenvälinen järjestö Kansallisvaltio Maailmanhallitus Nationalismi Internationalismi Globalismi
Vallan rakenne
Yhtenäinen Imperiumi Ruhtinaskunta Tasavalta Yhtenäisvaltio
Asiakasvaltio Dominio Liitännäisvaltio Nukkemonarkki Nukkevaltio Protektoraatti Puskurivaltio Riippuvainen alue Satelliittivaltio Vasallivaltio
Federalismi Valtioliitto Liittovaltio Ylikansallinen liitto
Kansainväliset suhteet Mikrovaltio Pienvalta Alueellinen Keskivalta Suurvalta Supervalta Talassokratia
n k m

Deliberatiivinen demokratia eli keskusteleva demokratia^[1] on demokratian muoto, jossa julkinen keskustelu muodostaa keskeisen osan legitiimiä lainsäädännön valmistelua. Keskustelussa edellytetään yhdenvertaista mielipiteiden huomioon ottamista kaikilta asianosaisilta väestöryhmiltä.^[1] Deliberatiivisessa demokratiassa on sekä konsensus-päätöksenteon että enemmistösäännön elementtejä, ja se eroaa perinteisestä demokraattisesta teoriasta siinä, että kansalaisen osallistumisessa korostetaan päätössääntöjen arviointikriteerien määrittelyyn tähtäävää keskustelua perinteisen äänestämisen sijaan.

Se sisältää elementtejä sekä edustuksellisesta että suorasta demokratiasta. Joidenkin teoreetikkojen käytössä käsite sisältää myös päätöksenteon, jossa edustuksellisten toimijoiden (kuten puolueiden) jäsenet aidosti keskustelevat lainsäädännöstä ilman epätasaista valtajakaumaa. Useat kuitenkin varaavat termin vain sellaiselle päätöksenteolle, jossa itse kansalaiset ovat päättämässä (kuten suorassa demokratiassa).

↑ ^a ^b Kotus: Suositus deliberatiivinen demokratia -käsitteen suomenkielisestä vastineestä (PDF) kotus.fi. 2015.