Taulumaalaus

Taulumaalaus eli staffliamaalaus on siirrettävissä oleva maalaus, joka on tehty irralliselle maalauspohjalle, tavallisesti puulle tai kankaalle. Pääosin taulumaalaus kehittyi öljymaalauksen myötä 1400-luvulla. Taulumaalausten lisäksi on olemassa tiettyyn paikkaan tehtyjä seinämaalauksia ja kiinteitä alttarilaitteita^[1][2] sekä esimerkiksi pergamentille maalattuja miniatyyrikuvituksia. Taulumaalauksesta käytetään myös nimeä paneelimaalaus, joka sisältää vain puulevylle ja vastaavalle pohjalle tehdyt maalaukset.

Apuna taulumaalauksessa on usein maalausteline, joten sitä nimitetään joskus stafliamaalaukseksi. Myös muita ratkaisuja on käytetty. Pierre Bonnard pingotti maalauskankaat suoraan seinään maalatessaan ja Jackson Pollock maalasi lattialla.^[3]

Taulumaalausta on väitetty vanhoilliseksi ja porvarilliseksi. Asiaa on pyritty korjaamaan niin monumentaali- ja seinämaalausten, taidegrafiikan kuin aineettomamman käsitetaiteen avulla. Taulumaalaus on silti säilyttänyt vankan asemansa ja perinteiset tekniikat ovat olleet ajoittain myös erityisen suosittuja.^[3]

1. ↑ Honour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia s. 739. Helsinki: Otava 1992 ISBN 951-1-11486-7
2. ↑ Broby-Johansen, R.: ”Staffliamaalaus, Taulumaalaus”, Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 212, 213. Helsinki: Tammi, 1977.
3. ↑ ^{a b} Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Tervetuloa taidenäyttelyyn, s. 198-199. Porvoo: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20630-X.