Ranskan muukalaislegioona

Muukalaislegioonalaisia univormussa. Asuissaan heillä on punaiset epoletit, päässä kuuluisa valkoinen kepi ja aseistuksena on FAMAS-rynnäkkökiväärit.

Muukalaislegioona (ransk. La Légion étrangère) on Ranskan maavoimien eliittisotilasyksikkö. Nimensä mukaisesti muukalaislegioonassa palvelevat sotilaat edustavat eri kansallisuuksia, ja vain 25–35 prosenttia on Ranskan kansalaisia. Kolmen palvelusvuoden jälkeen legioonalainen saa hakea Ranskan kansalaisuutta.[1] Legioonaan kuului vuonna 2021 noin 9000 sotilasta 140 maasta.[2]

Muukalaislegioonan maine johtuu muun muassa siitä, että siihen voi halutessaan pestautua salanimellä ja -kansallisuudella, mikä on aiemmin houkutellut oikeutta pakoilevia rikollisia ja seikkailijoita. Muukalaislegioonan ranskankielinen nimi, Légion Étrangère, tarkoittaakin suoraan käännettynä ulkomaalaislegioonaa. Nykyisin pseudonymiteetti on symbolinen uuden lehden kääntäminen elämässä, sillä taustat tarkastetaan. Kolmen vuoden jälkeen tilalle voidaan ottaa oma henkilöllisyys.[3]

Vuonna 1831 perustetun legioonan alkuperäinen tehtävä oli turvata Ranskan siirtomaita eri puolilla maailmaa. Nykyään legioona on osa Ranskan armeijaa; se puolustaa Ranskaa ja toimii YK:n alaisissa tehtävissä muiden ranskalaisten joukko-osastojen ohella.

Aiemmin legioona oli lähinnä viimeinen pakopaikka rikollisille, karkureille, kerjäläisille ja epäsuosioon joutuneille. Venäjän sisällissodan jälkeen muukalaislegioonassa oli muun muassa sodan hävinneitä venäläisiä. Silloin koulutus oli heikkoa, olot surkeat, operaatiot usein verisiä ja karkuruus yleistä. Nykyään legioona on eliittiyksikkö, jonne valitaan hakijoista vain parhaat.

  1. Questions Faq, Legion-recrute.com (englanniksi)
  2. Arola, Janne: Yhteistyöhaluinen isottelija. HS TEEMA, 2021.
  3. Tieteen Kuvalehti Historia 9/2008: s. 41

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search